Kunta ja sote-uudistus http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/147084/all Mon, 08 Apr 2019 15:49:06 +0300 fi Älkää jauhako Rinteen yhteisöverokantaa, kysykää hoitotakuusta! http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273783-alkaa-jauhako-rinteen-yhteisoverokantaa-kysykaa-hoitotakuusta <p><strong>Todennäköisen pääministeripuolueen SDP:n kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa on lupaus, että kaikki pääsevät viikossa terveyskeskuslääkärille ensi vaalikaudella. Tavoite on hyvä, mutta puolueen eväät massiiviseen operaatioon ovat heikot. Kunnilla lienee edessään asiakasseteleiden isojako lääkäriyrityksiin. Suurin kysymys: onko terveyskeskusten lääkärivajeen täyttäminen parissa vuodessa mahdollista edes teoriassa? </strong></p><p>Toimittaja <strong>Vappu Kaarenoja</strong> teki perjantaiseen Suomen Kuvalehteen vaalien parhaan ja asiantuntevimman <a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/antti-rinne-ei-osaa-sanoa-mitka-vaalilupauksistaan-demarit-aikoo-toteuttaa-riippuu-taloustilanteesta/" target="_blank">puoluejohtajahaastattelun</a>. SDP:n puheenjohtajalta <strong>Antti Rinteeltä</strong> on tivattu kyllästymiseen asti, mikä on hänen todellinen kantansa yhteisöveroon tai lihaveroon tai turpeennostoon tai hakkuisiin. Show on vienyt tilaa oikeilta kysymyksiltä, joita median olisi täytynyt tehdä. Kuten: miten hän ja puolue aikovat toteuttaa monet megaluokan vaalilupauksensa, joista jotkin valitettavasti vaikuttavat vähän hatusta vedetyiltä?</p><p>Näillä vastauksilta olisi merkitystä, koska näyttää, että lupausten antaja on seuraava pääministeri ja maan suunnan määrittelijä.</p><p>Minusta on tässä vaiheessa yhdentekevää, mitä mieltä Rinne oli oikeasta yhteisveroprosentista vuonna 2013 ja mitä nyt. Sillä ei ole merkitystä ensi vaalikauden tapahtumien kannalta.</p><p>SDP:n kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa ei ole yhteisövero, lihavero eikä metsänhakkuu. <a href="http://En pidä sanasta kynnyskysymys, mutta sosialidemokraatit eivät ole lähdössä hallitukseen, jossa ei sitouduta siihen, että perusterveydenhuollossa pääsee lääkäriin kiireettömässäkin tilanteessa seitsemässä päivässä">SDP:n kynnyskysymys</a> on, että hallituksen ohjelmaan kirjataan 7 vuorokauden hoitotakuu terveyskeskuslääkärille pääsyyn.</p><p>Itseäni koko yhteisöveroasiassa sapetti SDP:n jäsenenä lähinnä, miten Rinne ja hänen porukkansa vuodenvaihteessa 2013-2014 valjastivat yhteisöverosta ja STX-telakasta aseen, jolla nostettiin huippuunsa tyytymättömyys SDP:n istuvaa puheenjohtajaa kohtaan. Ja tuotiin oma ehdokas esiin messiaana.</p><p>Etenkin oli tyylitöntä Rinteen itsensä ja tukijoiden tähän samaan masinoima <a href="https://yle.fi/uutiset/3-6698641?fbclid=IwAR1wFODmkW2OzDYu7HnLhaD19Bo4rxm7l4Zm0qU2O6Qzk98IhA2Cn08RFLY">perätön väite</a>, että Urpilainen oli diktaattori, joka teki päätökset vain muutaman avustajansa kanssa. Pahantahtoista sontapuhetta,&nbsp;kuten kaikki <strong>Jutta Urpilaisen</strong> kanssa esimerkiksi puoluehallituksessa istuneet tiesivät.</p><p>Kaarenojakaan ei vältä haastattelussa vaihetta, jossa hän tivaa, mitä Rinne oikeasti haluaa nyt sanoa yhteisöveron alentamisesta. Hän kuitenkin aloittaa haastattelunsa kysymällä asiasta, johon juuri kukaan muu politiikan toimittaja ei ole suvainnut tai osannut puuttua.</p><p>Miksi Rinne haluaa toteuttaa hoitotakuun tiukennuksen hallituksensa omana projektina - juuri ennen kuin parlamentaarisesti valmisteltu uusi sotemalli tuodaan pöytään?</p><p>Onko SDP ollenkaan valmistautunut siihen, miten se aikoo tämän massiivisen jonojenpurkuoperiaation toteuttaa?</p><p>Onko 7 vuorokauden takuu terveyskeskukseen pääsylle vedetty vaalitaktisesti hatusta vai ovatko puolueen oikeat terveyspoliittiset asiantuntijat valmistelleet sen?</p><p><strong>Terveyskeskusjonoja ei pureta hokkuspokkus -tempuilla</strong></p><p>On sinänsä hyvä, että SDP vihdoin tekee rohkeita vetoja terveyspolitiikassaan ja asettaa valtakunnallisen tavoitteen, jota demareiden kaikissa kunnissa pitää toteuttaa. SDP:n terveyspolitiikka on tähän asti ollut kuin märkä saippuapala, josta ei tahdo saada otetta.</p><p>Kokoomus on vuosia ajanut yksityisten terveyspalvelujen roolin lisäämistä julkisen terveydenhuollon tuotannossa. Ainakin sillä on ollut linja. Linja on pitänyt niin valtakunnallisesti kuin kunnissa.</p><p>SDP puolestaan on valtakunnallisesti vastustanut kiivaasti terveyspalvelujen ulkoistamista, mutta sen kuntapäättäjät ovat toimineet käytännön ulkoistamisessa&nbsp;kuin siat pellossa riippuen, miten kokoomus-sdp -yhteistyössä missäkin päin maata tuulee.</p><p>On sinänsä hyvä, että SDP haluaa tiukentaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta, jossa ei ole otettu askelia eteenpäin sen jälkeen, kun se 14 vuotta sitten säädettiin. Hoitotakuun mukaan terveyskeskuslääkärille on päästävä 6 kuukauden sisällä. SDP olisi voinut jo esimerkiksi viime vaalikaudella asettaa tavoitteen, että lääkäriinpääsyn hoitotakuuta tiukennetaan kuukauteen.</p><p>Hoitotakuun tiukentaminen on kyllä ollut esillä SDP:n sisäisessä terveyspoliittisessa keskustelussa. Siellä on kuitenkin suhtauduttu suurella vakavuudella siihen, millaisin harppauksin on realistista edetä nykyisellä kuntien terveysjärjestelmällä. On varmasti oltu liiankin varovaisia.</p><p>Kyllä SDP:n terveyspoliittisessa keskustelussa on keskusteltu mielin määrin myös, miksi hoitoonpääsy ei pelaa terveyskeskuksissa. Ja tunnettu suurta voimattomuutta sen edessä.</p><p>Siksi SDP:n terveyspoliitiikan valmistelussa aiemmin yli 10 vuotta keskeisesti mukana olleena demarina tunnen tervettä epäilystä siihen, että Rinne ja kumppanit ovat nyt löytäneet ihmelääkkeen, jolla ongelma hoidetaan käden käänteessä.</p><p>Nykypolitiikassa vaalilupausten täytyisi olla sellaisia, että ne tiedetään mahdollisiksi. Ei populismia. SDP:kin on oppositiossa vaatinut parempaa politiikan valmistelua, parempaa asiantuntijoiden kuulemista, parempaa faktapohjaa sille mitä päätetään.</p><p>SDP:n puoluesihteeri <strong>Antton Rönnholm</strong> on sanonut, ettei usko <a href="http://www.raahenseutu.fi/uutiset/antton-ronnholm-en-usko-hokkuspokkustemppuihin-6.1.1187106.16c181f8a9" target="_blank">hokkuspokkus -temppuihin politiikassa</a>.</p><p>Valitettavasti hänen puheenjohtajansa haastattelu uusimmassa Suomen Kuvalehdessä viittaa pahanenteisesti siihen, että tulossa on hokkuspokkus -temppu, josta puolue jää nalkkiin samalla tavalla kuin työttömyyden puolittamislupauksesta vuonna 1994, kun viime kerran nousi pääministeripuolueeksi. Silloinkin tiedettiin, ettei tämä todennäköisesti ole mahdollista toteuttaa seuraavalla vaalikaudella, mutta luvattiin kuitenkin.</p><p><strong>Hälytysmerkki 1: Lääkäritakuu täytetäänkin hoitajilla? </strong></p><p>Mikä Rinteen haastattelussa huolestuttaa?</p><p>Toimittaja kysyy: &quot;Työterveyshuollon ulkopuolella olevista suomalaisista <a href="http://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/hoitoonpaasy-perusterveydenhuollossa" target="_blank">yli puolet joutuu odottamaan lääkärille pääsyä yli viikon</a>. Lupaatte viikon hoitotakuun. Miten se saavutetaan?&quot;.</p><p>Rinne tarjoaa <a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/antti-rinne-ei-osaa-sanoa-mitka-vaalilupauksistaan-demarit-aikoo-toteuttaa-riippuu-taloustilanteesta/" target="_blank">2 elementtiä</a>: &quot;Hoidon tarpeen arviointi linkitetään mukaan eli sairaanhoitajat arvioivat tilanteen ennen kuin lääkäriin tulee mentyä&quot; ja &quot;tarvitaan lisää henkilökuntaa&quot;.</p><p>Eivätkö Rinne ja SDP tiedä, että monessa terveyskeskuksessa jo nyt sairaanhoitajat arvioivat tilanteen ja&nbsp; selvittäisiinkö pelkällä sairaanhoitajalla käynnillä? Silti suuressa osassa terveyskeskuksista jonot ovat kuukauden mittaisia.</p><p>Ja mikä lupaus ihmisten lääkärille pääsystä viikossa on, että potilaan ja lääkärin väliin tuleva sairaanhoitaja päättääkin, ettei tämä eläkeläismummo tarvitsekaan lääkärin luokse pääsyä, vaan hänelle riittää sairaanhoitajan kanssa jutustelu?</p><p>Kun SDP:n kansanedustajat tai puoluetoimiston työntekijät varaavat ajan työterveyslääkärille, ei siellä ole mitään portinvartijaa sanomassa puhelinkeskustelun perusteella, että nyt sinä et tarvitse lääkäriä ja minun hoitoni riittää. Voi olla, että tämä ei ole järkevää, mutta tämä on ihmisen odotus, kun poliitikko sanoo televisiossa, että me lupaamme sinulle pääsyn lääkärille viikossa.</p><p><strong>Hälytysmerkki 2: &quot;En pysty sanomaan, mutta arvaan että...&quot;</strong></p><p>Toimittaja kysyy: &quot;Haluatte palkata terveyskeskuksiin yhteensä 1000 uutta hoitajaa ja lääkäriä. Mikä osuus olisi lääkäreitä?&quot;</p><p>&quot;<strong>En pysty sanomaan</strong>. <a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/antti-rinne-ei-osaa-sanoa-mitka-vaalilupauksistaan-demarit-aikoo-toteuttaa-riippuu-taloustilanteesta/" target="_blank">Arvioisin, että noin 2/3 hoitajia ja 1/3 lääkäreitä</a>.&quot;</p><p>Puolue on tehnyt päätöksen ja lupauksen kansalaisten pääsystä lääkärille viikossa.</p><p>Puolue on tehnyt päätöksen ja lupauksen, että siihen tarvitaan lisää lääkäreitä ja lupaa järjestää vaalikauden aikana 1000 lääkäriä tai hoitajaa lisää.</p><p>Mutta puolueen puheenjohtajalla ei ole käsitystä, mikä on maan terveyskeskusten tarve uusille lääkäreille, jotta kaikki tarvittavat virat olisivat täytetty ja homma pelaisi.</p><p>Kyllä tällaisen arvion pystyy tekemään, jos on oikeasti perehtynyt asiaan.</p><p>Aika hyvän osviitan antaa Lääkäriliitto, joka&nbsp; <a href="http://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/1268/terveyskeskusten_laakaritilanne_2018_valmis_2.pdf" target="_blank">kysyi viime vuoden lopulla terveyskeskusten johtajilta</a>, kuinka monta virkaa heillä on täyttämättä ja kuinka monta uutta lääkärinvirkaa he tarvitsisivat. Maan kaikki terveyskeskukset vastasivat. Niiden mukaan 227 terveyskeskuslääkärin virkaa on täyttämättä ja lisäksi terveyskeskuksest tarvitsisivat 188 kokonaan uutta lääkärinvirkaa. 227 + 188 = 415.</p><p>Tarvitaan vähintään 415 lääkäriä. Eli SDP:n tuhannesta hoitajasta tai lääkäristä noin puolen pitäisi olla uusia lääkäreitä ensi vaalikaudella. Ei kolmasosan kuten Rinne &quot;arvioi&quot;.</p><p><strong>Hälytysmerkki 3: &quot;Ymmärtääkseni tilanne on...&quot;</strong></p><p>Toimittaja kysyy: &quot;Kasvukeskusten ulkopuolella olevissa kunnissa on vaikeuksia houkutella lääkäreitä virkoihin, jolloin kunnissa on ulkoistettu terveyskeskuksia.&quot;</p><p>Rinne tarjoaa ratkaisuksi: &quot;<strong>Ymmärtääkseni </strong>tilanne on muuttumassa. Isoja ryhmiä on valmistumassa lääkäriksi&quot;.</p><p>Tämä voi olla viikon terveyskeskustakuun toteuttamisen suurin haaste. Lääkärikunnan vanhin, arkkiatri <strong>Risto Pelkonen</strong> sanoi viime lauantaina Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10726104">Ykkösaamussa</a>, että terveyskeskukset kaipaavat kipeästi lääkäreitä, mutta nuoria lääkäreitä on vaikea houkutella edes palkalla.</p><p>&quot;Kun viimeisen 20 vuoden aikana erikoissairaanhoitoon on perustettu 3 000 uutta virkaa, terveyskeskuksiin niitä on tullut vain runsaat 300.&quot;</p><p>Terveyskeskuslääkärien määrä on pysynyt liki samana 20 vuotta.</p><p>Myös SDP:n ja kaikkien muidenkin puolueiden vaalima, yksityisten yritysten tarjoamiin palveluihin perustuva työterveyshuolto on imenyt vanhoja ja uusia lääkäreitä. Yli 800 lääkäriä on virrannut hoitamaan noin 1,7 suomalaisen terveyttä työterveyshuollossa, heistä 2/3 yksityisissä työterveysyrityksissä. Loppuja 3,8 miljoonaa suomalaista hoitaa 3200 lääkäriä terveyskeskuksissa ja 400 lääkäriä kuntien yksityiselle ulkoistamissa perusterveydenhuollon palveluissa.</p><p><strong>Terveyskeskuslääkärivaje 450, uusia lääkäreitä 3500, eläköityviä 2900</strong></p><p>Lääkäreitä valmistuu vuosittain suomalaisista yliopistoista noin 650 ja ulkomaisista yliopistoista noin 60. Ensi vaalikaudella uusia lääkäreitä saattaa tulla noin 3 500 (vuosina 2019 - 2023 valmistuvat).</p><p>Ensi vaalikaudella kuitenkin <a href="https://www.slideshare.net/laakariliitto/lkriliiton-tyvoimaennuste">noin 2900 lääkäriä saavuttaa 65 vuoden iän</a>, mikä lienee jatkossakin terveyskeskuslääkärin eläköitymisikä.</p><p>Alle 65 -vuotiaiden (eli käsittääkseni potentiaalisten terveyskeskuslääkärien) määrä kasvaa siis noin 600 lääkärillä vuosina 2019 - 2023. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10716138">Osa heistä on jo tai menee yksityisiin yrityksiin, työterveyshuoltoon, sairaaloihin tai jatkaa erikoistumista</a> kuten tälläkin hetkellä. Vain osa 600:sta siis on oikeasti potentiaalisia uusia terveyskeskuslääkäreitä. Työttömiä lääkäreitä ei ole Suomessa.</p><p>Tässä yhtälössä vaikuttaa erittäin haastavalta leikata terveyskeskusjonot viikkoon ensi vaalikauden aikana, kun terveyskeskusten jo nyt ilmoittama lisälääkäritarve on noin 450 lääkäriä. Vaikka toimintaa tehostettaisiin, niin kait kuitenkin lääkärien määrän lisääminen terveyskeskuksissa on&nbsp; kaikkein tärkein väline tavoitteen saavuttamisessa?</p><p><strong>Viikon hoitotakuu ei onnistu ilman asiakasseteleitä yksityiselle</strong></p><p>Viikon terveyskeskustakuu vaatii, että seuraava hallitus hoitaa asiat niin, että kunnat purkavat yli viikon mittaiset terveyskeskusjonot hyvissä ajoin ennen vaalikauden loppua, esimerkiksi vuoden 2022 loppuun mennessä. Näin jouduttiin tekemään, kun nykyinen erikoissairaanhoidon 6 kuukauden hoitotakuu tuli voimaan.</p><p>Hallituksen oli etukäteen velvoitettava sairaanhoitopiirit purkamaan yli 6 kuukauden hoitojonot lain voimaantuloon mennessä ja kutakin sairaanhoitopiiriä esittämään suunnitelman miten se purkamisen tekee.</p><p>Näin joutuu tekemään tuleva halltus.</p><p>Se joutuu velvoittamaan maan kaikki kunnat purkamaan yli viikon pituiset hoitojonot uuden, tiukennetun hoitotakuun voimaantulopäivään (esimerkiksi 1.6. 2022) mennessä ja velvoittamaan maan jokaisen kunnan esittämään, miten se purkaa yli viikon pituiset jonot. Jos siis lähtökohtana on SDP:n vaalilupaus viikon terveyskeskustakuun toteuttamisesta ensi vaalikaudella ts. että <strong>takuu on voimassa ennen vaalikauden päättymistä</strong>.</p><p>Merkittävää on, että Antti Rinteen ilmoituksen mukaan uusi soteuudistus ei ehdi voimaan ennen vuotta 2022.</p><p>Tämä tarkoittaa, että massiivinen jonojenpurkuoperaatio joudutaan tekemään kunnissa nykyisellä terveyskeskusjärjestelmällä ja nykyisillä välineilä. Uudesta sotesta ei siihen vielä ehditä saada välineitä&nbsp; - millainen ja miten hyvä se sitten onkaan.</p><p>Miten kunnat joutuvat parissa vuodessa lyhentämään esimerkiksi nyt monessa suuressakin kunnassa olevat yli kuukauden jonot terveyskeskuslääkärille alle viikon jonoiksi?</p><p>Se, <a href="https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/erikoislaakarien-perusmiehitys-riittaa-tyksin-linden-huolissaan-pienista-erityisryhmista/?fbclid=IwAR0A_bK331P3rtmGrkDgAMe7hGOtkd24yjvtdDOkjjHEy91f-dzKQJ0ZlWA">miten sairaanhoitopiirit toteuttivat jonojen purun</a>, antaa viitteitä siitä, mitä keinoja myös kunnat joutuvat käyttämään.</p><p>Kunnat joutuvat palkkaamaan lisää lääkäreitä (mikä on helppo sanoa, mutta vaikea tehdä).</p><p>Kunnat joutuvat maksamaan lääkäreille suuria korvauksia ylimääräisestä ylityöstä, iltatyöstä ja viikonlopputyöstä, kun jonoja puretaan yötäpäivää&nbsp; 24/7.</p><p>Kunnat joutuvat tuomaan terveyskeskuslääkäreiden palkkaukseen urakkatyöhön kannustavia tulosperusteisiä palkanosia. Urakkatyö maksaa.</p><p>Kunnat joutuvat lisäämään ostopalveluja yksityisiltä lääkäriyrityksiltä ja antamaan asiakkaille palveluseteleitä yksityisille lääkäreille. Periaatteessa niiden pitäisi antaa kansalaiselle palveluseteli yksityiselle aina, kun tälle ei kyetä järjestämään alle viikossa aikaa terveyskeskuslääkärille.</p><p>Kokoomus on jo tietysti innokkaasti tarttunut hoitotakuun tiukentamiseen (sen mallissa terveyskeskuslääkärille on päästävä kuukauden sisällä) ja tarjonnut toteutuksen pääkeinoksi asiakasseteleitä yksityiselle. Onneksi myös SDP on myöntänyt ja linjannutkin, että yksityisillä terveyspalveluilla on pakko olla suuri rooli näin kunnianhimoisen hoitotakuun toteuttaumisessa.</p><p>&quot;Seuraavan hallituksen sote-uudistukseen sisältyisi palveluiden julkisen järjestäjän velvollisuus antaa ihmiselle palveluseteli, mikäli julkiselta tuottajalta ei vapaata lääkäriaikaa löytyisi seuraaville seitsemälle päivälle. Yksityiset yritykset otettaisiin palveluseteleiden kautta osaksi sote-uudistusta&quot;, <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3986e2aa-5717-4df2-9853-c0656e9789ad?fbclid=IwAR2li5u9XErtz9XHJ5r8eL83davRAN53aF_QyOGN8HyLGiu3iGUpRC0e2I4">Antti Rinne sanoi Iltalehdelle</a>&nbsp; maaliskuun lopussa.</p><p>Melkein kuin <strong>Petteri Orpon</strong> suusta.</p><p>Toivon, että SDP on saanut rivinsä suoriksi puheenjohtajan haastattelun jälkeen. Puoluevaltuuston puheenjohtaja <strong>Sirpa Paatero</strong> nimittäin jatkoi <a href="https://sdp.fi/fi/blog/paatero-kokoomuksen-sotesta-kaantynyt-takki-kapeilla-hartioilla/">samana päivänä vielä vanhalla yksityisillä terveyspalveluilla pelottelun linjalla</a>:</p><p>&quot;Ainoa konkretia, joka kokoomuksen mallista on Paateron mukaan löydettävissä, on laajennettu palvelusetelin käyttö ja sitä kautta yksityisten palvelujen pakkokäyttö sote-palveluissa&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Todennäköisen pääministeripuolueen SDP:n kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa on lupaus, että kaikki pääsevät viikossa terveyskeskuslääkärille ensi vaalikaudella. Tavoite on hyvä, mutta puolueen eväät massiiviseen operaatioon ovat heikot. Kunnilla lienee edessään asiakasseteleiden isojako lääkäriyrityksiin. Suurin kysymys: onko terveyskeskusten lääkärivajeen täyttäminen parissa vuodessa mahdollista edes teoriassa?

Toimittaja Vappu Kaarenoja teki perjantaiseen Suomen Kuvalehteen vaalien parhaan ja asiantuntevimman puoluejohtajahaastattelun. SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä on tivattu kyllästymiseen asti, mikä on hänen todellinen kantansa yhteisöveroon tai lihaveroon tai turpeennostoon tai hakkuisiin. Show on vienyt tilaa oikeilta kysymyksiltä, joita median olisi täytynyt tehdä. Kuten: miten hän ja puolue aikovat toteuttaa monet megaluokan vaalilupauksensa, joista jotkin valitettavasti vaikuttavat vähän hatusta vedetyiltä?

Näillä vastauksilta olisi merkitystä, koska näyttää, että lupausten antaja on seuraava pääministeri ja maan suunnan määrittelijä.

Minusta on tässä vaiheessa yhdentekevää, mitä mieltä Rinne oli oikeasta yhteisveroprosentista vuonna 2013 ja mitä nyt. Sillä ei ole merkitystä ensi vaalikauden tapahtumien kannalta.

SDP:n kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa ei ole yhteisövero, lihavero eikä metsänhakkuu. SDP:n kynnyskysymys on, että hallituksen ohjelmaan kirjataan 7 vuorokauden hoitotakuu terveyskeskuslääkärille pääsyyn.

Itseäni koko yhteisöveroasiassa sapetti SDP:n jäsenenä lähinnä, miten Rinne ja hänen porukkansa vuodenvaihteessa 2013-2014 valjastivat yhteisöverosta ja STX-telakasta aseen, jolla nostettiin huippuunsa tyytymättömyys SDP:n istuvaa puheenjohtajaa kohtaan. Ja tuotiin oma ehdokas esiin messiaana.

Etenkin oli tyylitöntä Rinteen itsensä ja tukijoiden tähän samaan masinoima perätön väite, että Urpilainen oli diktaattori, joka teki päätökset vain muutaman avustajansa kanssa. Pahantahtoista sontapuhetta, kuten kaikki Jutta Urpilaisen kanssa esimerkiksi puoluehallituksessa istuneet tiesivät.

Kaarenojakaan ei vältä haastattelussa vaihetta, jossa hän tivaa, mitä Rinne oikeasti haluaa nyt sanoa yhteisöveron alentamisesta. Hän kuitenkin aloittaa haastattelunsa kysymällä asiasta, johon juuri kukaan muu politiikan toimittaja ei ole suvainnut tai osannut puuttua.

Miksi Rinne haluaa toteuttaa hoitotakuun tiukennuksen hallituksensa omana projektina - juuri ennen kuin parlamentaarisesti valmisteltu uusi sotemalli tuodaan pöytään?

Onko SDP ollenkaan valmistautunut siihen, miten se aikoo tämän massiivisen jonojenpurkuoperiaation toteuttaa?

Onko 7 vuorokauden takuu terveyskeskukseen pääsylle vedetty vaalitaktisesti hatusta vai ovatko puolueen oikeat terveyspoliittiset asiantuntijat valmistelleet sen?

Terveyskeskusjonoja ei pureta hokkuspokkus -tempuilla

On sinänsä hyvä, että SDP vihdoin tekee rohkeita vetoja terveyspolitiikassaan ja asettaa valtakunnallisen tavoitteen, jota demareiden kaikissa kunnissa pitää toteuttaa. SDP:n terveyspolitiikka on tähän asti ollut kuin märkä saippuapala, josta ei tahdo saada otetta.

Kokoomus on vuosia ajanut yksityisten terveyspalvelujen roolin lisäämistä julkisen terveydenhuollon tuotannossa. Ainakin sillä on ollut linja. Linja on pitänyt niin valtakunnallisesti kuin kunnissa.

SDP puolestaan on valtakunnallisesti vastustanut kiivaasti terveyspalvelujen ulkoistamista, mutta sen kuntapäättäjät ovat toimineet käytännön ulkoistamisessa kuin siat pellossa riippuen, miten kokoomus-sdp -yhteistyössä missäkin päin maata tuulee.

On sinänsä hyvä, että SDP haluaa tiukentaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta, jossa ei ole otettu askelia eteenpäin sen jälkeen, kun se 14 vuotta sitten säädettiin. Hoitotakuun mukaan terveyskeskuslääkärille on päästävä 6 kuukauden sisällä. SDP olisi voinut jo esimerkiksi viime vaalikaudella asettaa tavoitteen, että lääkäriinpääsyn hoitotakuuta tiukennetaan kuukauteen.

Hoitotakuun tiukentaminen on kyllä ollut esillä SDP:n sisäisessä terveyspoliittisessa keskustelussa. Siellä on kuitenkin suhtauduttu suurella vakavuudella siihen, millaisin harppauksin on realistista edetä nykyisellä kuntien terveysjärjestelmällä. On varmasti oltu liiankin varovaisia.

Kyllä SDP:n terveyspoliittisessa keskustelussa on keskusteltu mielin määrin myös, miksi hoitoonpääsy ei pelaa terveyskeskuksissa. Ja tunnettu suurta voimattomuutta sen edessä.

Siksi SDP:n terveyspoliitiikan valmistelussa aiemmin yli 10 vuotta keskeisesti mukana olleena demarina tunnen tervettä epäilystä siihen, että Rinne ja kumppanit ovat nyt löytäneet ihmelääkkeen, jolla ongelma hoidetaan käden käänteessä.

Nykypolitiikassa vaalilupausten täytyisi olla sellaisia, että ne tiedetään mahdollisiksi. Ei populismia. SDP:kin on oppositiossa vaatinut parempaa politiikan valmistelua, parempaa asiantuntijoiden kuulemista, parempaa faktapohjaa sille mitä päätetään.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm on sanonut, ettei usko hokkuspokkus -temppuihin politiikassa.

Valitettavasti hänen puheenjohtajansa haastattelu uusimmassa Suomen Kuvalehdessä viittaa pahanenteisesti siihen, että tulossa on hokkuspokkus -temppu, josta puolue jää nalkkiin samalla tavalla kuin työttömyyden puolittamislupauksesta vuonna 1994, kun viime kerran nousi pääministeripuolueeksi. Silloinkin tiedettiin, ettei tämä todennäköisesti ole mahdollista toteuttaa seuraavalla vaalikaudella, mutta luvattiin kuitenkin.

Hälytysmerkki 1: Lääkäritakuu täytetäänkin hoitajilla?

Mikä Rinteen haastattelussa huolestuttaa?

Toimittaja kysyy: "Työterveyshuollon ulkopuolella olevista suomalaisista yli puolet joutuu odottamaan lääkärille pääsyä yli viikon. Lupaatte viikon hoitotakuun. Miten se saavutetaan?".

Rinne tarjoaa 2 elementtiä: "Hoidon tarpeen arviointi linkitetään mukaan eli sairaanhoitajat arvioivat tilanteen ennen kuin lääkäriin tulee mentyä" ja "tarvitaan lisää henkilökuntaa".

Eivätkö Rinne ja SDP tiedä, että monessa terveyskeskuksessa jo nyt sairaanhoitajat arvioivat tilanteen ja  selvittäisiinkö pelkällä sairaanhoitajalla käynnillä? Silti suuressa osassa terveyskeskuksista jonot ovat kuukauden mittaisia.

Ja mikä lupaus ihmisten lääkärille pääsystä viikossa on, että potilaan ja lääkärin väliin tuleva sairaanhoitaja päättääkin, ettei tämä eläkeläismummo tarvitsekaan lääkärin luokse pääsyä, vaan hänelle riittää sairaanhoitajan kanssa jutustelu?

Kun SDP:n kansanedustajat tai puoluetoimiston työntekijät varaavat ajan työterveyslääkärille, ei siellä ole mitään portinvartijaa sanomassa puhelinkeskustelun perusteella, että nyt sinä et tarvitse lääkäriä ja minun hoitoni riittää. Voi olla, että tämä ei ole järkevää, mutta tämä on ihmisen odotus, kun poliitikko sanoo televisiossa, että me lupaamme sinulle pääsyn lääkärille viikossa.

Hälytysmerkki 2: "En pysty sanomaan, mutta arvaan että..."

Toimittaja kysyy: "Haluatte palkata terveyskeskuksiin yhteensä 1000 uutta hoitajaa ja lääkäriä. Mikä osuus olisi lääkäreitä?"

"En pysty sanomaan. Arvioisin, että noin 2/3 hoitajia ja 1/3 lääkäreitä."

Puolue on tehnyt päätöksen ja lupauksen kansalaisten pääsystä lääkärille viikossa.

Puolue on tehnyt päätöksen ja lupauksen, että siihen tarvitaan lisää lääkäreitä ja lupaa järjestää vaalikauden aikana 1000 lääkäriä tai hoitajaa lisää.

Mutta puolueen puheenjohtajalla ei ole käsitystä, mikä on maan terveyskeskusten tarve uusille lääkäreille, jotta kaikki tarvittavat virat olisivat täytetty ja homma pelaisi.

Kyllä tällaisen arvion pystyy tekemään, jos on oikeasti perehtynyt asiaan.

Aika hyvän osviitan antaa Lääkäriliitto, joka  kysyi viime vuoden lopulla terveyskeskusten johtajilta, kuinka monta virkaa heillä on täyttämättä ja kuinka monta uutta lääkärinvirkaa he tarvitsisivat. Maan kaikki terveyskeskukset vastasivat. Niiden mukaan 227 terveyskeskuslääkärin virkaa on täyttämättä ja lisäksi terveyskeskuksest tarvitsisivat 188 kokonaan uutta lääkärinvirkaa. 227 + 188 = 415.

Tarvitaan vähintään 415 lääkäriä. Eli SDP:n tuhannesta hoitajasta tai lääkäristä noin puolen pitäisi olla uusia lääkäreitä ensi vaalikaudella. Ei kolmasosan kuten Rinne "arvioi".

Hälytysmerkki 3: "Ymmärtääkseni tilanne on..."

Toimittaja kysyy: "Kasvukeskusten ulkopuolella olevissa kunnissa on vaikeuksia houkutella lääkäreitä virkoihin, jolloin kunnissa on ulkoistettu terveyskeskuksia."

Rinne tarjoaa ratkaisuksi: "Ymmärtääkseni tilanne on muuttumassa. Isoja ryhmiä on valmistumassa lääkäriksi".

Tämä voi olla viikon terveyskeskustakuun toteuttamisen suurin haaste. Lääkärikunnan vanhin, arkkiatri Risto Pelkonen sanoi viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että terveyskeskukset kaipaavat kipeästi lääkäreitä, mutta nuoria lääkäreitä on vaikea houkutella edes palkalla.

"Kun viimeisen 20 vuoden aikana erikoissairaanhoitoon on perustettu 3 000 uutta virkaa, terveyskeskuksiin niitä on tullut vain runsaat 300."

Terveyskeskuslääkärien määrä on pysynyt liki samana 20 vuotta.

Myös SDP:n ja kaikkien muidenkin puolueiden vaalima, yksityisten yritysten tarjoamiin palveluihin perustuva työterveyshuolto on imenyt vanhoja ja uusia lääkäreitä. Yli 800 lääkäriä on virrannut hoitamaan noin 1,7 suomalaisen terveyttä työterveyshuollossa, heistä 2/3 yksityisissä työterveysyrityksissä. Loppuja 3,8 miljoonaa suomalaista hoitaa 3200 lääkäriä terveyskeskuksissa ja 400 lääkäriä kuntien yksityiselle ulkoistamissa perusterveydenhuollon palveluissa.

Terveyskeskuslääkärivaje 450, uusia lääkäreitä 3500, eläköityviä 2900

Lääkäreitä valmistuu vuosittain suomalaisista yliopistoista noin 650 ja ulkomaisista yliopistoista noin 60. Ensi vaalikaudella uusia lääkäreitä saattaa tulla noin 3 500 (vuosina 2019 - 2023 valmistuvat).

Ensi vaalikaudella kuitenkin noin 2900 lääkäriä saavuttaa 65 vuoden iän, mikä lienee jatkossakin terveyskeskuslääkärin eläköitymisikä.

Alle 65 -vuotiaiden (eli käsittääkseni potentiaalisten terveyskeskuslääkärien) määrä kasvaa siis noin 600 lääkärillä vuosina 2019 - 2023. Osa heistä on jo tai menee yksityisiin yrityksiin, työterveyshuoltoon, sairaaloihin tai jatkaa erikoistumista kuten tälläkin hetkellä. Vain osa 600:sta siis on oikeasti potentiaalisia uusia terveyskeskuslääkäreitä. Työttömiä lääkäreitä ei ole Suomessa.

Tässä yhtälössä vaikuttaa erittäin haastavalta leikata terveyskeskusjonot viikkoon ensi vaalikauden aikana, kun terveyskeskusten jo nyt ilmoittama lisälääkäritarve on noin 450 lääkäriä. Vaikka toimintaa tehostettaisiin, niin kait kuitenkin lääkärien määrän lisääminen terveyskeskuksissa on  kaikkein tärkein väline tavoitteen saavuttamisessa?

Viikon hoitotakuu ei onnistu ilman asiakasseteleitä yksityiselle

Viikon terveyskeskustakuu vaatii, että seuraava hallitus hoitaa asiat niin, että kunnat purkavat yli viikon mittaiset terveyskeskusjonot hyvissä ajoin ennen vaalikauden loppua, esimerkiksi vuoden 2022 loppuun mennessä. Näin jouduttiin tekemään, kun nykyinen erikoissairaanhoidon 6 kuukauden hoitotakuu tuli voimaan.

Hallituksen oli etukäteen velvoitettava sairaanhoitopiirit purkamaan yli 6 kuukauden hoitojonot lain voimaantuloon mennessä ja kutakin sairaanhoitopiiriä esittämään suunnitelman miten se purkamisen tekee.

Näin joutuu tekemään tuleva halltus.

Se joutuu velvoittamaan maan kaikki kunnat purkamaan yli viikon pituiset hoitojonot uuden, tiukennetun hoitotakuun voimaantulopäivään (esimerkiksi 1.6. 2022) mennessä ja velvoittamaan maan jokaisen kunnan esittämään, miten se purkaa yli viikon pituiset jonot. Jos siis lähtökohtana on SDP:n vaalilupaus viikon terveyskeskustakuun toteuttamisesta ensi vaalikaudella ts. että takuu on voimassa ennen vaalikauden päättymistä.

Merkittävää on, että Antti Rinteen ilmoituksen mukaan uusi soteuudistus ei ehdi voimaan ennen vuotta 2022.

Tämä tarkoittaa, että massiivinen jonojenpurkuoperaatio joudutaan tekemään kunnissa nykyisellä terveyskeskusjärjestelmällä ja nykyisillä välineilä. Uudesta sotesta ei siihen vielä ehditä saada välineitä  - millainen ja miten hyvä se sitten onkaan.

Miten kunnat joutuvat parissa vuodessa lyhentämään esimerkiksi nyt monessa suuressakin kunnassa olevat yli kuukauden jonot terveyskeskuslääkärille alle viikon jonoiksi?

Se, miten sairaanhoitopiirit toteuttivat jonojen purun, antaa viitteitä siitä, mitä keinoja myös kunnat joutuvat käyttämään.

Kunnat joutuvat palkkaamaan lisää lääkäreitä (mikä on helppo sanoa, mutta vaikea tehdä).

Kunnat joutuvat maksamaan lääkäreille suuria korvauksia ylimääräisestä ylityöstä, iltatyöstä ja viikonlopputyöstä, kun jonoja puretaan yötäpäivää  24/7.

Kunnat joutuvat tuomaan terveyskeskuslääkäreiden palkkaukseen urakkatyöhön kannustavia tulosperusteisiä palkanosia. Urakkatyö maksaa.

Kunnat joutuvat lisäämään ostopalveluja yksityisiltä lääkäriyrityksiltä ja antamaan asiakkaille palveluseteleitä yksityisille lääkäreille. Periaatteessa niiden pitäisi antaa kansalaiselle palveluseteli yksityiselle aina, kun tälle ei kyetä järjestämään alle viikossa aikaa terveyskeskuslääkärille.

Kokoomus on jo tietysti innokkaasti tarttunut hoitotakuun tiukentamiseen (sen mallissa terveyskeskuslääkärille on päästävä kuukauden sisällä) ja tarjonnut toteutuksen pääkeinoksi asiakasseteleitä yksityiselle. Onneksi myös SDP on myöntänyt ja linjannutkin, että yksityisillä terveyspalveluilla on pakko olla suuri rooli näin kunnianhimoisen hoitotakuun toteuttaumisessa.

"Seuraavan hallituksen sote-uudistukseen sisältyisi palveluiden julkisen järjestäjän velvollisuus antaa ihmiselle palveluseteli, mikäli julkiselta tuottajalta ei vapaata lääkäriaikaa löytyisi seuraaville seitsemälle päivälle. Yksityiset yritykset otettaisiin palveluseteleiden kautta osaksi sote-uudistusta", Antti Rinne sanoi Iltalehdelle  maaliskuun lopussa.

Melkein kuin Petteri Orpon suusta.

Toivon, että SDP on saanut rivinsä suoriksi puheenjohtajan haastattelun jälkeen. Puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero nimittäin jatkoi samana päivänä vielä vanhalla yksityisillä terveyspalveluilla pelottelun linjalla:

"Ainoa konkretia, joka kokoomuksen mallista on Paateron mukaan löydettävissä, on laajennettu palvelusetelin käyttö ja sitä kautta yksityisten palvelujen pakkokäyttö sote-palveluissa".

 

 

 

]]>
0 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273783-alkaa-jauhako-rinteen-yhteisoverokantaa-kysykaa-hoitotakuusta#comments 2019 eduskuntavaalit Antti Rinne Kunta ja sote-uudistus Politiikka SDP Mon, 08 Apr 2019 12:49:06 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273783-alkaa-jauhako-rinteen-yhteisoverokantaa-kysykaa-hoitotakuusta
Sote - Miten eteenpäin? http://sonjafalk1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272692-sote-miten-eteenpain <p>Hallituksen suurin virhe oli lastata sote-laiva täyteen sinne kuulumatonta tavaraa. Väestö ikääntyy ja siksi Suomi olisi tarvinnut ja tarvitsee edelleen nimenomaan laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut turvaavan rakenneuudistuksen. Uudistukselle asetetut alkuperäiset tavoitteet ovat edelleen päteviä: sujuvien palveluketjujen eli integraation kautta tuotu kustannusnousun hillintä ja painopisteen siirtäminen kevyempiin perustason palveluihin. Tätä tarvitsemme edelleen, ja hukatun hallituskauden vuoksi entistä kiireellisemmin.</p><p>Virheistä on opittava ja uudistuksen valmistelu on aloitettava mahdollisimman pian parlamentaariselta pohjalta. Mahdolliset perustuslailliset ongelmat on kartoitettava tarkasti jo valmisteluvaiheessa.</p><p>Itse uudistuksessa on edettävä portaittain. Lähtökohtana on jo aloitettu siirtyminen 18 sote-alueeseen, kuntayhtymäpohjalta. Tämä työ on useimmissa maakunnissa jo käynnissä tai tehty, mutta se tarvitsee tuekseen oikeudenmukaiset rahoitusratkaisut sekä uutta rakennetta tukevaa lainsäädäntöä. Siirtymään tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa parissa vuodessa ja jo tehtyä työtä hyödyntää.</p><p>Maakuntahallinto ja laaja valinnanvapaus jäisivät kyydistä pois. Valinnanvapautta voitaisiin lisätä niin sanotun suppeamman valinnanvapausmallin pohjalta, eli palveluseteleillä. Suppeampi valinnanvapausmalli olisi kansalaisen näkökulmasta käytännössä laajempi, sillä se olisi suotuisampi pienille yrityksille ja järjestöpohjaisille palveluntuottajille. Hallituksen tällä kaudella ajama niin sanottu laaja valinnanvapausmalli antaisi mahdollisuuden yksityisten alueellisten monopolien syntymiselle. Monopoli taas tarkoittaa kansalaisten valinnanvapauden täydellistä puuttumista, oli se sitten yksityinen tai julkinen. Sote-palveluissa on mielestäni lisättävä asiakasnäkökulmaa ja mahdollisuutta valita palveluntuottaja. Muutos on kuitenkin tehtävä hallitusti ja harkitusti.</p><p><strong>Mikä pitkän tähtäimen sote-malliksi?</strong></p><p>Nyt ennen vaaleja puolueilta tentataan sote-malleja, ja hyvä sinänsä, että sote on keskusteluissa mukana. Mikä ratkaisu sitten onkin, se tulee vaikuttamaan jokaisen suomalaisen arkeen. Toisin kuin monet muut teemat, joista keskustelua pidetään yllä joskus puoliväkisin. Mutta. Saadaanko hyvä lopputulos, jos puolueet tulevat sote-malli tiukasti kainalossa yhteiseen valmistelupöytään? Vai saadaanko taas Frankensteinin kokoon kursittu kompromissihirviö? Mikä sote-malli sitten parlamentaariseen valmisteluun valitaankin, toivon, että se on sisäisesti looginen ja johdonmukainen. Malleja keskeisempää on saada yksimielisyys uudistuksen tavoitteista ja sen jälkeen kuunnella asiantuntijoita, mitkä ovat parhaat ratkaisut tavoitteisiin pääsemiseksi. Poliittiset taskutavoitteet voidaan yhteistuumin deletoida.</p><p>Mainitsen kuitenkin kaksi punnittavaa mallia. Ensimmäinen niistä on edellisen hallituskauden lopulla KD:n esityksen pohjalta parlamentaarisesti valmisteltu viiden sote-järjestämisalueen malli sekä sen korjaaminen perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta. Olin tätä mallia valmistelleen, <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/hallituksen-salainen-soteryhma-esittaa-kolmea-mallia-6.3.51861.6ce30d2e11" rel="noopener noreferrer" target="_blank">hallituksen salaisen sote-ryhmän jäsen</a>. Mallissa suurimmat kaupungit sekä sote-kuntayhtymät voisivat toimia palveluntuottajina. Myös yksityiset palveluntuottajat on sujuvaa sisällyttää malliin. Se on siis tilaaja-tuottaja-malli.</p><p>Hitain ja poliittisesti todennäköisesti mahdoton vaihtoehto on ottaa kuntarakenne uudelleen tarkasteluun niin, että tulevaisuudessa vahva kunta vastaisi sote-palveluista. Tämä vaihtoehto vahvistaisi suoraa demokratiaa ja säilyttäisi lapsiperheiden palvelut saman hallinnon alla, mutta tarkoittaisi samalla huomattavasti suurempaa kuntakokoa. (Tämän Kokoomus jättää nyt ennen vaaleja mainitsematta.) Muiden sote-mallien haasteena on se, että kunnan vastuulla edelleen olisi hyvinvoinnin vahvistaminen, mutta korjaavat palvelut siirtyisivät niille kuuluisille &rdquo;leveämmille hartioille&rdquo;. Näin ollen kunnilta puuttuisi suora taloudellinen kannustin hoitaa hyvinvointia vahvistava tehtävänsä, ja palvelun tarvitsijat ohjattaisiin edelleen yhteiskunnan kannalta kalliimpiin korjaaviin sote-palveluihin. Yhteiskunnassa tarvitaan nimenomaan panostusta varhaisempaan, oikea-aikaiseen ja samalla kevyempään tukeen. Vahva kunta suoralla demokratialla olisi tästä näkökulmasta toimiva hallintorakenne.</p><p><strong>Mitäs tänään lakkautettaisiin?</strong></p><p>Kaikissa näissä malleissa haasteena on lähipalvelujen turvaaminen, etenkin harvaan asutulla ja ikääntyvällä seudulla. Lähipalvelujen turvaamiseen tarvitaan siksi oma lakipykälänsä. Olen sillä kannalla, että lähipalvelujen turvaaminen on sote-uudistuksen ytimessä. Miten muuten voisimme vahvistaa perustason palveluja ja vähentää korjaavien palvelujen yhä kasvavaa kysyntää? Tulevaisuuden päättäjien keskeisin kysymys ei enää voi olla: &rdquo;Mitäs tänään lakkautettaisiin?&rdquo; Väestörakenteen muutoksesta luonnollisesti seuraa aina joitakin muutoksia palvelurakenteeseen, se on selvä. Lähipalvelujen karsiminen ei kuitenkaan vähennä palvelutarvetta, vaan siirtää asiakkaan toiselle luukulle tai heikentää hänen elämänlaatuaan ja toimintakykyään. Sote-uudistuksella on siksi tavoiteltava myös perustason palvelujen tuomista nykyistä lähemmäs kansalaisia. Hyvinvointi tehdään lähellä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen suurin virhe oli lastata sote-laiva täyteen sinne kuulumatonta tavaraa. Väestö ikääntyy ja siksi Suomi olisi tarvinnut ja tarvitsee edelleen nimenomaan laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut turvaavan rakenneuudistuksen. Uudistukselle asetetut alkuperäiset tavoitteet ovat edelleen päteviä: sujuvien palveluketjujen eli integraation kautta tuotu kustannusnousun hillintä ja painopisteen siirtäminen kevyempiin perustason palveluihin. Tätä tarvitsemme edelleen, ja hukatun hallituskauden vuoksi entistä kiireellisemmin.

Virheistä on opittava ja uudistuksen valmistelu on aloitettava mahdollisimman pian parlamentaariselta pohjalta. Mahdolliset perustuslailliset ongelmat on kartoitettava tarkasti jo valmisteluvaiheessa.

Itse uudistuksessa on edettävä portaittain. Lähtökohtana on jo aloitettu siirtyminen 18 sote-alueeseen, kuntayhtymäpohjalta. Tämä työ on useimmissa maakunnissa jo käynnissä tai tehty, mutta se tarvitsee tuekseen oikeudenmukaiset rahoitusratkaisut sekä uutta rakennetta tukevaa lainsäädäntöä. Siirtymään tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa parissa vuodessa ja jo tehtyä työtä hyödyntää.

Maakuntahallinto ja laaja valinnanvapaus jäisivät kyydistä pois. Valinnanvapautta voitaisiin lisätä niin sanotun suppeamman valinnanvapausmallin pohjalta, eli palveluseteleillä. Suppeampi valinnanvapausmalli olisi kansalaisen näkökulmasta käytännössä laajempi, sillä se olisi suotuisampi pienille yrityksille ja järjestöpohjaisille palveluntuottajille. Hallituksen tällä kaudella ajama niin sanottu laaja valinnanvapausmalli antaisi mahdollisuuden yksityisten alueellisten monopolien syntymiselle. Monopoli taas tarkoittaa kansalaisten valinnanvapauden täydellistä puuttumista, oli se sitten yksityinen tai julkinen. Sote-palveluissa on mielestäni lisättävä asiakasnäkökulmaa ja mahdollisuutta valita palveluntuottaja. Muutos on kuitenkin tehtävä hallitusti ja harkitusti.

Mikä pitkän tähtäimen sote-malliksi?

Nyt ennen vaaleja puolueilta tentataan sote-malleja, ja hyvä sinänsä, että sote on keskusteluissa mukana. Mikä ratkaisu sitten onkin, se tulee vaikuttamaan jokaisen suomalaisen arkeen. Toisin kuin monet muut teemat, joista keskustelua pidetään yllä joskus puoliväkisin. Mutta. Saadaanko hyvä lopputulos, jos puolueet tulevat sote-malli tiukasti kainalossa yhteiseen valmistelupöytään? Vai saadaanko taas Frankensteinin kokoon kursittu kompromissihirviö? Mikä sote-malli sitten parlamentaariseen valmisteluun valitaankin, toivon, että se on sisäisesti looginen ja johdonmukainen. Malleja keskeisempää on saada yksimielisyys uudistuksen tavoitteista ja sen jälkeen kuunnella asiantuntijoita, mitkä ovat parhaat ratkaisut tavoitteisiin pääsemiseksi. Poliittiset taskutavoitteet voidaan yhteistuumin deletoida.

Mainitsen kuitenkin kaksi punnittavaa mallia. Ensimmäinen niistä on edellisen hallituskauden lopulla KD:n esityksen pohjalta parlamentaarisesti valmisteltu viiden sote-järjestämisalueen malli sekä sen korjaaminen perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta. Olin tätä mallia valmistelleen, hallituksen salaisen sote-ryhmän jäsen. Mallissa suurimmat kaupungit sekä sote-kuntayhtymät voisivat toimia palveluntuottajina. Myös yksityiset palveluntuottajat on sujuvaa sisällyttää malliin. Se on siis tilaaja-tuottaja-malli.

Hitain ja poliittisesti todennäköisesti mahdoton vaihtoehto on ottaa kuntarakenne uudelleen tarkasteluun niin, että tulevaisuudessa vahva kunta vastaisi sote-palveluista. Tämä vaihtoehto vahvistaisi suoraa demokratiaa ja säilyttäisi lapsiperheiden palvelut saman hallinnon alla, mutta tarkoittaisi samalla huomattavasti suurempaa kuntakokoa. (Tämän Kokoomus jättää nyt ennen vaaleja mainitsematta.) Muiden sote-mallien haasteena on se, että kunnan vastuulla edelleen olisi hyvinvoinnin vahvistaminen, mutta korjaavat palvelut siirtyisivät niille kuuluisille ”leveämmille hartioille”. Näin ollen kunnilta puuttuisi suora taloudellinen kannustin hoitaa hyvinvointia vahvistava tehtävänsä, ja palvelun tarvitsijat ohjattaisiin edelleen yhteiskunnan kannalta kalliimpiin korjaaviin sote-palveluihin. Yhteiskunnassa tarvitaan nimenomaan panostusta varhaisempaan, oikea-aikaiseen ja samalla kevyempään tukeen. Vahva kunta suoralla demokratialla olisi tästä näkökulmasta toimiva hallintorakenne.

Mitäs tänään lakkautettaisiin?

Kaikissa näissä malleissa haasteena on lähipalvelujen turvaaminen, etenkin harvaan asutulla ja ikääntyvällä seudulla. Lähipalvelujen turvaamiseen tarvitaan siksi oma lakipykälänsä. Olen sillä kannalla, että lähipalvelujen turvaaminen on sote-uudistuksen ytimessä. Miten muuten voisimme vahvistaa perustason palveluja ja vähentää korjaavien palvelujen yhä kasvavaa kysyntää? Tulevaisuuden päättäjien keskeisin kysymys ei enää voi olla: ”Mitäs tänään lakkautettaisiin?” Väestörakenteen muutoksesta luonnollisesti seuraa aina joitakin muutoksia palvelurakenteeseen, se on selvä. Lähipalvelujen karsiminen ei kuitenkaan vähennä palvelutarvetta, vaan siirtää asiakkaan toiselle luukulle tai heikentää hänen elämänlaatuaan ja toimintakykyään. Sote-uudistuksella on siksi tavoiteltava myös perustason palvelujen tuomista nykyistä lähemmäs kansalaisia. Hyvinvointi tehdään lähellä.

]]>
2 http://sonjafalk1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272692-sote-miten-eteenpain#comments Kun eduskuntaa vaivaa jatkuvat riitelyt soteineen ja makuineen? Kunta ja sote-uudistus Maakunta- ja sote-uudistus; perustuslakivaliokunta; sote Sote-uudistuksen kaatuminen Wed, 27 Mar 2019 09:23:15 +0000 Sonja Falk http://sonjafalk1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272692-sote-miten-eteenpain
Mikä mättää terveydenhuollossa – kansantajuisesti http://timomarkkula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272649-mika-mattaa-terveydenhuollossa-kansantajuisesti <p>Sote on kaatunut ja hallitus siinä mukana. <strong>Puhutaan sadoista miljoonista euroista,</strong> jotka on käytetty valmisteluun ja kädenvääntöön siitä mitä pitää korjata. Kysehän on siitä, että <strong>Potilaat tarvitsevat nopeasti hyvää hoitoa, jotta inhimillinen kärsimys minimoidaan</strong> ja toisaalta siitä, että säästetään rahaa &ndash; jos nykyinen meno jatkuu, niin <strong>luottoluokittajatkin</strong> alkavat pian kyselemään kulujemme perään.</p><p><strong>Loistavasti toimivaa palvelua on olemassa kun vain se saa näkyvyyttä</strong></p><p>Erikoissairaanhoito toimii upeasti ammattitaitoisten ihmisten tekemänä ja tulosta tulee ja hyvin kustannustehokkaasti uudella toimintamallilla. Ja ennen kaikkea &ndash; potilaat luottavat hoitoon ja saavat avun. Siis jos potilaalla on diabetes, syöpä tai polvi on sökö, niin voimme luottaa suomalaiseen terveydenhuoltoon ja se on niittänyt arvostettua mainetta muuallakin kuin meillä täällä kotioloissa ja potilaiden välisissä keskusteluissa. Kaiken lisäksi tämä on laitettu toimimaan ihan ilman poliitikkojen sähläämistä. Asiantuntijatyötä ei ole päästy heikentämään poliittisin vaikuttein.</p><p><strong>Mistä ongelmat johtuvat?</strong></p><p><strong>Toimimaton perusterveydenhuolto on koko ongelmavyyhdin ydin.</strong> Se aiheuttaa ensinnäkin sen, että potilas ei pääse edes saamaan diagnoosia eli määritystä mikä häntä vaivaa vai vaivaako mikään. Tämän ensimmäisen vaiheen korjaaminen toisi tullessaan selvät säästöt erikoissairaanhoidon kuluissa, potilaskokemus paranisi ja luottamus terveydenhoitojärjestelmään palautuisi kerta heitolla &ndash; koska muu toimii ja on kaikkien mittapuiden mukaan erittäin laadukasta.</p><p><strong>Korjaaminen on helppo aloittaa</strong></p><p><strong>Ongelmat korjattaisiin helposti </strong>resursoimalla terveyskeskukset uudelleen ja nostamalla tämän palvelun tärkeys ja arvostus sille kuuluvalle tasolle. Lääkärien ja muiden diagnooseja tekevän henkilökunnan osaamista tulisi käyttää entistä enemmän ja tarjota kaikki määrätyt lääkkeet ja tarpeisto edullisesti tässä vaiheessa. Tämä sen vuoksi, että ei jouduta kalliin erikoissairaanhoidon palveluihin tai vaihtoehtoisesti vastaanottoaikojen ja luottamuspulan ohjaamana potilas marssii suoraan sairaalan poliklinikalle, jossa on erikoissairaanhoidon taksat. <strong>Toinen vaihtoehto tämän korjaamiseen on </strong>antaa potilaille vaihtoehtoinen tie saada nopea diagnoosi &ndash; eli lupa ja maksusitoumus käyttää yksityisen sektorin palveluja tässä vaiheessa. Nopea diagnoosi on kuitenkin suorastaan halpa keino laskea sairaanhoidon kokonaiskuluja ja henkinen sekä fyysinen rasitus potilaallakin laskee hänen kuluistaan puhumattakaan.</p><p>Haastattelin tätä blogi-kirjoitusta varten mm. kokenutta lääkäriä, joka on laittanut soten toimimaan pienemässä mittakaavassa jo 25 vuotta sitten noin 2000 asukkaan kunnassa ja sen suhteessa kuntayhtymän erikoissairaanhoitoon. Hän on jatkanut tällä tiellä senkin jälkeen menestyksellisesti &ndash; auttanut sekä potilaita, organisaatiota ja kunnan taloustilanteesta vastaavia virkamiehiä.&nbsp;</p><p>Seuraavassa blogi-kirjoituksessani sote-alueelta pohditaan erikokoisten kuntien ja kaupunkien problematiikkaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sote on kaatunut ja hallitus siinä mukana. Puhutaan sadoista miljoonista euroista, jotka on käytetty valmisteluun ja kädenvääntöön siitä mitä pitää korjata. Kysehän on siitä, että Potilaat tarvitsevat nopeasti hyvää hoitoa, jotta inhimillinen kärsimys minimoidaan ja toisaalta siitä, että säästetään rahaa – jos nykyinen meno jatkuu, niin luottoluokittajatkin alkavat pian kyselemään kulujemme perään.

Loistavasti toimivaa palvelua on olemassa kun vain se saa näkyvyyttä

Erikoissairaanhoito toimii upeasti ammattitaitoisten ihmisten tekemänä ja tulosta tulee ja hyvin kustannustehokkaasti uudella toimintamallilla. Ja ennen kaikkea – potilaat luottavat hoitoon ja saavat avun. Siis jos potilaalla on diabetes, syöpä tai polvi on sökö, niin voimme luottaa suomalaiseen terveydenhuoltoon ja se on niittänyt arvostettua mainetta muuallakin kuin meillä täällä kotioloissa ja potilaiden välisissä keskusteluissa. Kaiken lisäksi tämä on laitettu toimimaan ihan ilman poliitikkojen sähläämistä. Asiantuntijatyötä ei ole päästy heikentämään poliittisin vaikuttein.

Mistä ongelmat johtuvat?

Toimimaton perusterveydenhuolto on koko ongelmavyyhdin ydin. Se aiheuttaa ensinnäkin sen, että potilas ei pääse edes saamaan diagnoosia eli määritystä mikä häntä vaivaa vai vaivaako mikään. Tämän ensimmäisen vaiheen korjaaminen toisi tullessaan selvät säästöt erikoissairaanhoidon kuluissa, potilaskokemus paranisi ja luottamus terveydenhoitojärjestelmään palautuisi kerta heitolla – koska muu toimii ja on kaikkien mittapuiden mukaan erittäin laadukasta.

Korjaaminen on helppo aloittaa

Ongelmat korjattaisiin helposti resursoimalla terveyskeskukset uudelleen ja nostamalla tämän palvelun tärkeys ja arvostus sille kuuluvalle tasolle. Lääkärien ja muiden diagnooseja tekevän henkilökunnan osaamista tulisi käyttää entistä enemmän ja tarjota kaikki määrätyt lääkkeet ja tarpeisto edullisesti tässä vaiheessa. Tämä sen vuoksi, että ei jouduta kalliin erikoissairaanhoidon palveluihin tai vaihtoehtoisesti vastaanottoaikojen ja luottamuspulan ohjaamana potilas marssii suoraan sairaalan poliklinikalle, jossa on erikoissairaanhoidon taksat. Toinen vaihtoehto tämän korjaamiseen on antaa potilaille vaihtoehtoinen tie saada nopea diagnoosi – eli lupa ja maksusitoumus käyttää yksityisen sektorin palveluja tässä vaiheessa. Nopea diagnoosi on kuitenkin suorastaan halpa keino laskea sairaanhoidon kokonaiskuluja ja henkinen sekä fyysinen rasitus potilaallakin laskee hänen kuluistaan puhumattakaan.

Haastattelin tätä blogi-kirjoitusta varten mm. kokenutta lääkäriä, joka on laittanut soten toimimaan pienemässä mittakaavassa jo 25 vuotta sitten noin 2000 asukkaan kunnassa ja sen suhteessa kuntayhtymän erikoissairaanhoitoon. Hän on jatkanut tällä tiellä senkin jälkeen menestyksellisesti – auttanut sekä potilaita, organisaatiota ja kunnan taloustilanteesta vastaavia virkamiehiä. 

Seuraavassa blogi-kirjoituksessani sote-alueelta pohditaan erikokoisten kuntien ja kaupunkien problematiikkaa.

]]>
0 http://timomarkkula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272649-mika-mattaa-terveydenhuollossa-kansantajuisesti#comments Diagnoosi Erikoissairaanhoito Juha Sipilän hallitus Julkinen terveydenhoito Kunta ja sote-uudistus Tue, 26 Mar 2019 19:17:08 +0000 Timo Markkula http://timomarkkula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272649-mika-mattaa-terveydenhuollossa-kansantajuisesti
Helsinki piinaa vanhuksia Haartmanin päivystyksessä http://mattiniiranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272119-helsinki-piinaa-vanhuksia-haartmanin-paivystyksessa <p>Sote-palvelut eivät ole valmiita Helsingissäkään.</p><p>Kuulin jälleen eilen yhden kertomuksen elävästä elämästä Helsingin terveyspalveluiden käyttäjältä. Sen myötä päädyin ajattelemaan sitä, että sujuvien palveluiden edellytys on osaava, palveluhenkinen ja oikein mitoitettu henkilökunta.</p><p>Iäkäs, 85-vuotias rouva kertoi minulle kokemuksistaan Helsingin Haartmanin päivystyssairaalasta. Henkilökunta oli ollut osaavaa ja pääosin ystävällistä, mutta sitä on liian vähän.</p><p>iäkäs rouva oli tullut tutkimuksiin aamulla kello 11 ja jonotteli ensin pitkähkön tovin ilmoittautumisessa.</p><p>Ilmoittautumisen jälkeen hän odotteli tunnin verran kokeiden ottamista. Sen jälkeen taas odottelua käytävän epämukavilla tuoleilla kolme tuntia. Sitten oli kuvauksia. Ja taas pari tuntia penkeillä hoitajan vastaanoton odottelua - aivastelevien ja lentsuisten keskellä.</p><p>Lopuksi rouva odotteli kovilla penkeillä neljä tuntia, kunnes hän pääsi vihdoin lääkärin vastaanotolle.</p><p>Ruokaa rouva ei ollut saanut koko päivänä. Onneksi oli hieman hedelmiä eväinä mukana. Kotiin hän pääsi lähtemään kello 23 aikoihin. Päivä oli ollut iäkkäälle ihmiselle varsin rasittava: 12-tuntinen.</p><p>Kaikesta huolimatta rouva kehui henkilökunnan asennetta, mutta epäili väkeä olevan liian vähän. Sairaanhoitajat olivat valitelleet tilannetta ja pyytäneet laittamaan viestiä eteenpäin pitkistä jonoista.</p><p>Rouvan kertomuksesta päätellen voisi jopa arvailla, että hänen terveytensä vaarantui sairaalakäynnillä. Pitkät jonotusajat eivät ole helppoja tai riskittömiä sairaille iäkkäille ihmisille.</p><p>Haartmanin sairaalan päivystykseen olisikin joko palkattava lisää henkilökuntaa tai sitten rakennettava lisää mukavia odotustiloja iäkkäille ja sairaille ihmisille.</p><p>Haartmanissa on mitä ilmeisimmin liian vähän henkilökuntaa tai sitten johtamisessa on vikaa. Henkilökunnan määrästä ja rahoista palkkoihin päättävät poliitikot sote-talousarvioissa. Rahat ovat tunnetusti tiukoilla.</p><p>Helsinki suunnittelee terveyspalveluiden keskittämistä neljään tai viiteen jättisuureen terveysasemaan.</p><p>Tulisiko päivystäviä pisteitä olla Helsingissä sittenkin enemmän kuin vain Haartmanissa ja Malmilla? Onko järkevää lakkauttaa hyvin toimivia terveysasemia? Vai tulisiko ainakin osaa niistä kehittää päivystäviksi asemiksi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sote-palvelut eivät ole valmiita Helsingissäkään.

Kuulin jälleen eilen yhden kertomuksen elävästä elämästä Helsingin terveyspalveluiden käyttäjältä. Sen myötä päädyin ajattelemaan sitä, että sujuvien palveluiden edellytys on osaava, palveluhenkinen ja oikein mitoitettu henkilökunta.

Iäkäs, 85-vuotias rouva kertoi minulle kokemuksistaan Helsingin Haartmanin päivystyssairaalasta. Henkilökunta oli ollut osaavaa ja pääosin ystävällistä, mutta sitä on liian vähän.

iäkäs rouva oli tullut tutkimuksiin aamulla kello 11 ja jonotteli ensin pitkähkön tovin ilmoittautumisessa.

Ilmoittautumisen jälkeen hän odotteli tunnin verran kokeiden ottamista. Sen jälkeen taas odottelua käytävän epämukavilla tuoleilla kolme tuntia. Sitten oli kuvauksia. Ja taas pari tuntia penkeillä hoitajan vastaanoton odottelua - aivastelevien ja lentsuisten keskellä.

Lopuksi rouva odotteli kovilla penkeillä neljä tuntia, kunnes hän pääsi vihdoin lääkärin vastaanotolle.

Ruokaa rouva ei ollut saanut koko päivänä. Onneksi oli hieman hedelmiä eväinä mukana. Kotiin hän pääsi lähtemään kello 23 aikoihin. Päivä oli ollut iäkkäälle ihmiselle varsin rasittava: 12-tuntinen.

Kaikesta huolimatta rouva kehui henkilökunnan asennetta, mutta epäili väkeä olevan liian vähän. Sairaanhoitajat olivat valitelleet tilannetta ja pyytäneet laittamaan viestiä eteenpäin pitkistä jonoista.

Rouvan kertomuksesta päätellen voisi jopa arvailla, että hänen terveytensä vaarantui sairaalakäynnillä. Pitkät jonotusajat eivät ole helppoja tai riskittömiä sairaille iäkkäille ihmisille.

Haartmanin sairaalan päivystykseen olisikin joko palkattava lisää henkilökuntaa tai sitten rakennettava lisää mukavia odotustiloja iäkkäille ja sairaille ihmisille.

Haartmanissa on mitä ilmeisimmin liian vähän henkilökuntaa tai sitten johtamisessa on vikaa. Henkilökunnan määrästä ja rahoista palkkoihin päättävät poliitikot sote-talousarvioissa. Rahat ovat tunnetusti tiukoilla.

Helsinki suunnittelee terveyspalveluiden keskittämistä neljään tai viiteen jättisuureen terveysasemaan.

Tulisiko päivystäviä pisteitä olla Helsingissä sittenkin enemmän kuin vain Haartmanissa ja Malmilla? Onko järkevää lakkauttaa hyvin toimivia terveysasemia? Vai tulisiko ainakin osaa niistä kehittää päivystäviksi asemiksi?

]]>
0 http://mattiniiranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272119-helsinki-piinaa-vanhuksia-haartmanin-paivystyksessa#comments Kunta ja sote-uudistus Seniorit Terveyspalvelut Wed, 20 Mar 2019 12:51:37 +0000 Matti Niiranen http://mattiniiranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272119-helsinki-piinaa-vanhuksia-haartmanin-paivystyksessa
Sote-uudistus on maassa, mutta elää http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271299-sote-uudistus-on-maassa-mutta-elaa <p>Vaikka nyt tässä ollaan paljon puhuttu sote-uudistuksen kaatumisesta, se ei missään nimessä ole kuopattuna, vaan uudistuksen laatiminen tulee vielä jatkumaan tulevana/-vina hallituskausina, mutta todennäköisesti vähän eri tavoitteilla.</p><p>Tästä ainakin voimme oppia sen, että näin suurissa uudistuksissa täytyy yrittää varmistaa kannatuksen ylittävän reilusti puoluelinjat, jotta esimerkiksi kapuloita rattaisiin ei heitetä heti käsittelyssä, tai sitten läpi mentäessä seuraavan hallituskauden aikana, jos hallituskombinaatio sattuisikin muuttumaan.&nbsp;</p><p>Sehän on nähty, että kansan luottamus poliittiseen instituutioon on neljässä vuodessa rapistunut ja vastakkainasettelu puolueiden välillä näyttäisi vain kärjistyneen, jossa osavaikuttajana on selkeästi ollut sote-uudistuksen valmistelu ja sen pakonomainen läpivieminen. Jos Sipilä olisi halunnut käydä parlamentaarisesti keskusteluja opposition kanssa uudistuksesta, lopputulos voisi olla toinen.</p><p>Saapi nähdä millaista mallia aletaan tulevan mahdollisen punavihreän hallituksen kautta ajamaan, johon toivon vaan, että sitä lähdetään tutkimaan laajalti ja ottamaan myös oppositio mukaan keskusteluihin. Ainoastaan tehdyt tutkimuksetkin vain mahdollistaisivat sen, että oikeistokin saisi lukuja ja tilastoja, joita he ymmärtäisivät, joiden perusteella voisi jopa alkaa tukemaan tätä hypoteettisen punavihreän hallituksen toisenlaista sote-uudistusta.</p><p>Se on ainakin selvää, ettei meillä ole varaa arpoa tämän kanssa ikuisuuksia, jos sosiaalikulutkin nousevat arvioidun 2,4 prosentin verran vuodessa, mikä tarkoittaisi 1,7 miljardia vuotta kohden; 7 miljardia vajetta tulevalle hallituskaudelle. Korostan vielä, että<strong> </strong>vaikka aika on rahaa, tätä uudistusta ei todellakaan pidä hutiloida läpi niin kuin nykyinen hallitus Sipilän johdolla yritti<strong>.</strong></p><p>Jotta sitten samat virheet eivät toistuisi, laaja vaihtuvuus eduskuntaan olisi suositeltavaa ja etenkin nuorempaa verta, jolla raikastettaisiin nykyinen ummehtunut ilmapiiri. Ilmastonmuutoksen ja &nbsp;luonnon monimuotoisuuden vähentymisen haasteisiin vastaaminen myös tarvitsee objektiivisia mieliä, jos samalla haluamme vielä pitää taloutemme tasapainossa. Nämä tavoitteet ovat todella vaikea saavuttaa, jos luottamuksemme poliittiseen päätöksentekoon samaan aikaa laskee ja asenteemme kärjistyvät entisestään puolueiden välillä, joten tarvitsemme päättäjiä, jotka koetaan rakentavan siltoja puolueiden välille ja omalla esimerkillään näyttävän edistävän luottamusta. Jotta sitten luottamus poliittiseen päätöksentekoon palautuisi, poliittinen huippu tarvitsee läpinäkyvyyttä, päätöksenteko tuodaan lähemmäksi kansaa ja yhteisiin haasteisiin vastataan yhteisellä rintamalla.</p><p>Epäilen tämän toteutuvan vallitsevan eduskunnan kokoonpanossa, jossa dinosaurukset eivät ymmärrä olevansa jo sukupuutossa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaikka nyt tässä ollaan paljon puhuttu sote-uudistuksen kaatumisesta, se ei missään nimessä ole kuopattuna, vaan uudistuksen laatiminen tulee vielä jatkumaan tulevana/-vina hallituskausina, mutta todennäköisesti vähän eri tavoitteilla.

Tästä ainakin voimme oppia sen, että näin suurissa uudistuksissa täytyy yrittää varmistaa kannatuksen ylittävän reilusti puoluelinjat, jotta esimerkiksi kapuloita rattaisiin ei heitetä heti käsittelyssä, tai sitten läpi mentäessä seuraavan hallituskauden aikana, jos hallituskombinaatio sattuisikin muuttumaan. 

Sehän on nähty, että kansan luottamus poliittiseen instituutioon on neljässä vuodessa rapistunut ja vastakkainasettelu puolueiden välillä näyttäisi vain kärjistyneen, jossa osavaikuttajana on selkeästi ollut sote-uudistuksen valmistelu ja sen pakonomainen läpivieminen. Jos Sipilä olisi halunnut käydä parlamentaarisesti keskusteluja opposition kanssa uudistuksesta, lopputulos voisi olla toinen.

Saapi nähdä millaista mallia aletaan tulevan mahdollisen punavihreän hallituksen kautta ajamaan, johon toivon vaan, että sitä lähdetään tutkimaan laajalti ja ottamaan myös oppositio mukaan keskusteluihin. Ainoastaan tehdyt tutkimuksetkin vain mahdollistaisivat sen, että oikeistokin saisi lukuja ja tilastoja, joita he ymmärtäisivät, joiden perusteella voisi jopa alkaa tukemaan tätä hypoteettisen punavihreän hallituksen toisenlaista sote-uudistusta.

Se on ainakin selvää, ettei meillä ole varaa arpoa tämän kanssa ikuisuuksia, jos sosiaalikulutkin nousevat arvioidun 2,4 prosentin verran vuodessa, mikä tarkoittaisi 1,7 miljardia vuotta kohden; 7 miljardia vajetta tulevalle hallituskaudelle. Korostan vielä, että vaikka aika on rahaa, tätä uudistusta ei todellakaan pidä hutiloida läpi niin kuin nykyinen hallitus Sipilän johdolla yritti.

Jotta sitten samat virheet eivät toistuisi, laaja vaihtuvuus eduskuntaan olisi suositeltavaa ja etenkin nuorempaa verta, jolla raikastettaisiin nykyinen ummehtunut ilmapiiri. Ilmastonmuutoksen ja  luonnon monimuotoisuuden vähentymisen haasteisiin vastaaminen myös tarvitsee objektiivisia mieliä, jos samalla haluamme vielä pitää taloutemme tasapainossa. Nämä tavoitteet ovat todella vaikea saavuttaa, jos luottamuksemme poliittiseen päätöksentekoon samaan aikaa laskee ja asenteemme kärjistyvät entisestään puolueiden välillä, joten tarvitsemme päättäjiä, jotka koetaan rakentavan siltoja puolueiden välille ja omalla esimerkillään näyttävän edistävän luottamusta. Jotta sitten luottamus poliittiseen päätöksentekoon palautuisi, poliittinen huippu tarvitsee läpinäkyvyyttä, päätöksenteko tuodaan lähemmäksi kansaa ja yhteisiin haasteisiin vastataan yhteisellä rintamalla.

Epäilen tämän toteutuvan vallitsevan eduskunnan kokoonpanossa, jossa dinosaurukset eivät ymmärrä olevansa jo sukupuutossa.

]]>
11 http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271299-sote-uudistus-on-maassa-mutta-elaa#comments Eduskuntavaali 2019 kestävyysvaje Kunta ja sote-uudistus Sote-uudistus Mon, 11 Mar 2019 06:49:51 +0000 Jari Robson http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271299-sote-uudistus-on-maassa-mutta-elaa
Suomen suurin ryöstö on mennyt mönkään! http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271293-suomen-suurin-ryosto-on-mennyt-monkaan <p>Ainakin toistaiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Paljon on kirjoitettu SoTen kaatumisesta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että SoTen kaatumisen myötä voidaan olla kohtalaisen varmoja siitä että myös Suomen historian suurin ryöstö on mennyt mönkään.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustuslain 15 &sect; säätää omaisuuden suojasta näin:</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen <strong>täyttä korvausta vastaan</strong> säädetään lailla.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>SoTe-pakettiin kuului kuitenkin myös sellainen temppu että aiottiin velvoittaa kuntayhtymät&nbsp;<strong>luovuttamaan sairaalansa ja muu omaisuutensa</strong> perustettaville maakunnille&nbsp;<strong>korvauksetta</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Itse asiassa niitä ei kuitenkaan olisi luovutettu maakunnille vaan osakeyhtiölain mukaan toimivalle yritykselle, Maakunnan Tilakeskus Oy:lle. Aikomuksena oli että edellä mainitun omaisuuden siirto yhtiölle olisi tapahtunut vuoden 2020 alussa </em><em>korvauksetta</em><em>.</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>Näin muun muassa sairaanhoitopiirien miljardien arvoinen kiinteistöomaisuus olisi luovutettu&nbsp;</em><em>vastikkeetta Maakuntien tilakeskus Oy:lle, joka sitten olisi vuokrannut tilat maakunnille,&nbsp;</em><em>jotka olisivat järjestäneet tiloissa täsmälleen samaa toimintaa, jota niissä on nytkin. Sen&nbsp;</em><em>luovutettavan kiinteistöomaisuuden ovat kunnat rakentaneet omilla rahoillaan, usein vielä velaksi. Kiinteistöt olisi annettu ilmaiseksi, mutta velat olisivat jääneet kuntiin.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Näin kirjoitti asiasta bloggaaja Sakari Timonen 4.4.2018 otsikolla <a href="https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/04/04/sote-ja-omaisuuden-suoja/">Sote ja omaisuuden suoja</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Maakunnan Tilakeskus Oy:n verkkosivujen mukaan (<a href="http://www.maakuntientilakeskus.fi/yhtio/">http://www.maakuntientilakeskus.fi/yhtio/</a>) vuosittaiseksi vuokratuotoksi vuonna 2021 yhtiö arvioi 2 miljardia euroa. &nbsp;No, nyt on sunnuntai, eikä kukaan varmaan ole vielä ehtinyt reagoida yhtiön verkkosivuilla siihen että homma on kaatunut Sote:n myötä. Sehän kaatui perjantaina.</p><p>&nbsp;</p><p>Otin hiukan selvää oman maakunnan luvuista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuoden 2017 virallisen tilinpäätöksen mukaan sairaanhoitopiirin aineellisten hyödykkeiden arvo oli hiukan päälle 434 miljoonaa euroa, joista rakennusten arvo oli runsaat 346 miljoonaa euroa. Tämä piti siis luovuttaa Maakuntien Tilakeskus Oy:lle korvauksetta perustuslain vastaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Kemiönsaaren kunnan osuus tuosta on 2,0%. Toteutuessaan ryöstö olisi siis tehnyt lähemmäs 7 miljoonan loven kunnan taseeseen. Ymmärtääkseni tämä olisi vastaavasti pitänyt kirjata tilinpäätökseen kunnan tappioksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Onhan se hiukan sääli että maamme historian suurin ryöstö ei päässyt maaliin. Sitähän valmisteltiin niin hyvin, niin kauan, ja niin monen ihmisen voimin. Rahaakin käytettiin useita satoja miljoonia. Käytetystä rahamäärästä on kuitenkin hiukan erilaisia arvioita. Ryöstön tärkeimmät suunnittelijat ovat niin yrmeissään siitä että eivät päässeet ryöstöä toteuttamaan että ovat esittäneet paheksuntansa oikein julkisesti. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10681301">Siitä kertoo Yle.</a> <em>Poliittinen jääräpäisyys kaatoi soten (lue ryöstön) jonka me olimme valmiita toimeenpanemaan.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on oikeusvaltio, jossa poliiseja ei ole riittävästi, jossa poliisit siirtyvät muille aloille, kun katsovat etteivät saa tehdä työnsä, ja jossa useasti rikotaan ihmisoikeuksia. Suomella on enemmän langettavia tuomioita ihmisoikeusrikkomuksista, kun Ruotsilla, Tanskalla ja Norjalla on yhteensä. Tästä edellä kerrotusta ryöstöyrityksestä kukaan ei tietenkään tule joutumaan lailliseen edesvastuuseen. Kukaan ei tule edes joutumaan poliisikuulusteluun, puhumattakaan siitä että joku joutuisi käräjille. Eihän suomalaisessa oikeusvaltiossa laki ole sama kaikille.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta onhan meille kansalaisille tulossa oiva mahdollisuus kertoa sentään mielipiteemme tämän ryöstön toimeksiantajista. Huhtikuussa on nimittäin tulossa vaalit. Käykäämme ahkerasti vaaliuurneilla kertomassa mitä mieltä olemme näistä <strong>sinioikeisto</strong>laisista ryöstäjistä. Meillä kun ei sentään vielä ole niin kuin Pohjois-Koressaa, jossa äänestyslippu on vallanpitäjien toimesta valmiiksi täytetty. Meillä on valinnanvapaus. Saamme itse täyttää äänestyslippua. Jos joku ei halua käydä äänestämässä, kehoitan vakavasti harkitsemaan muuttamista Pohjois-Koreaan. Siellä tosin osallistuminen vaaliin on pakollista, mutta äänestää ei tarvitse. Se on jo tehty.</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ainakin toistaiseksi.

 

Paljon on kirjoitettu SoTen kaatumisesta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että SoTen kaatumisen myötä voidaan olla kohtalaisen varmoja siitä että myös Suomen historian suurin ryöstö on mennyt mönkään.

 

Perustuslain 15 § säätää omaisuuden suojasta näin:

 

"Jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla."

 

SoTe-pakettiin kuului kuitenkin myös sellainen temppu että aiottiin velvoittaa kuntayhtymät luovuttamaan sairaalansa ja muu omaisuutensa perustettaville maakunnille korvauksetta.

 

Itse asiassa niitä ei kuitenkaan olisi luovutettu maakunnille vaan osakeyhtiölain mukaan toimivalle yritykselle, Maakunnan Tilakeskus Oy:lle. Aikomuksena oli että edellä mainitun omaisuuden siirto yhtiölle olisi tapahtunut vuoden 2020 alussa korvauksetta.

 

Näin muun muassa sairaanhoitopiirien miljardien arvoinen kiinteistöomaisuus olisi luovutettu vastikkeetta Maakuntien tilakeskus Oy:lle, joka sitten olisi vuokrannut tilat maakunnille, jotka olisivat järjestäneet tiloissa täsmälleen samaa toimintaa, jota niissä on nytkin. Sen luovutettavan kiinteistöomaisuuden ovat kunnat rakentaneet omilla rahoillaan, usein vielä velaksi. Kiinteistöt olisi annettu ilmaiseksi, mutta velat olisivat jääneet kuntiin.

 

Näin kirjoitti asiasta bloggaaja Sakari Timonen 4.4.2018 otsikolla Sote ja omaisuuden suoja.

 

Maakunnan Tilakeskus Oy:n verkkosivujen mukaan (http://www.maakuntientilakeskus.fi/yhtio/) vuosittaiseksi vuokratuotoksi vuonna 2021 yhtiö arvioi 2 miljardia euroa.  No, nyt on sunnuntai, eikä kukaan varmaan ole vielä ehtinyt reagoida yhtiön verkkosivuilla siihen että homma on kaatunut Sote:n myötä. Sehän kaatui perjantaina.

 

Otin hiukan selvää oman maakunnan luvuista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuoden 2017 virallisen tilinpäätöksen mukaan sairaanhoitopiirin aineellisten hyödykkeiden arvo oli hiukan päälle 434 miljoonaa euroa, joista rakennusten arvo oli runsaat 346 miljoonaa euroa. Tämä piti siis luovuttaa Maakuntien Tilakeskus Oy:lle korvauksetta perustuslain vastaisesti.

 

Kemiönsaaren kunnan osuus tuosta on 2,0%. Toteutuessaan ryöstö olisi siis tehnyt lähemmäs 7 miljoonan loven kunnan taseeseen. Ymmärtääkseni tämä olisi vastaavasti pitänyt kirjata tilinpäätökseen kunnan tappioksi.

 

Onhan se hiukan sääli että maamme historian suurin ryöstö ei päässyt maaliin. Sitähän valmisteltiin niin hyvin, niin kauan, ja niin monen ihmisen voimin. Rahaakin käytettiin useita satoja miljoonia. Käytetystä rahamäärästä on kuitenkin hiukan erilaisia arvioita. Ryöstön tärkeimmät suunnittelijat ovat niin yrmeissään siitä että eivät päässeet ryöstöä toteuttamaan että ovat esittäneet paheksuntansa oikein julkisesti. Siitä kertoo Yle. Poliittinen jääräpäisyys kaatoi soten (lue ryöstön) jonka me olimme valmiita toimeenpanemaan.

 

Suomi on oikeusvaltio, jossa poliiseja ei ole riittävästi, jossa poliisit siirtyvät muille aloille, kun katsovat etteivät saa tehdä työnsä, ja jossa useasti rikotaan ihmisoikeuksia. Suomella on enemmän langettavia tuomioita ihmisoikeusrikkomuksista, kun Ruotsilla, Tanskalla ja Norjalla on yhteensä. Tästä edellä kerrotusta ryöstöyrityksestä kukaan ei tietenkään tule joutumaan lailliseen edesvastuuseen. Kukaan ei tule edes joutumaan poliisikuulusteluun, puhumattakaan siitä että joku joutuisi käräjille. Eihän suomalaisessa oikeusvaltiossa laki ole sama kaikille.

 

Mutta onhan meille kansalaisille tulossa oiva mahdollisuus kertoa sentään mielipiteemme tämän ryöstön toimeksiantajista. Huhtikuussa on nimittäin tulossa vaalit. Käykäämme ahkerasti vaaliuurneilla kertomassa mitä mieltä olemme näistä sinioikeistolaisista ryöstäjistä. Meillä kun ei sentään vielä ole niin kuin Pohjois-Koressaa, jossa äänestyslippu on vallanpitäjien toimesta valmiiksi täytetty. Meillä on valinnanvapaus. Saamme itse täyttää äänestyslippua. Jos joku ei halua käydä äänestämässä, kehoitan vakavasti harkitsemaan muuttamista Pohjois-Koreaan. Siellä tosin osallistuminen vaaliin on pakollista, mutta äänestää ei tarvitse. Se on jo tehty.


 

]]>
3 http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271293-suomen-suurin-ryosto-on-mennyt-monkaan#comments Kunta ja sote-uudistus Mon, 11 Mar 2019 04:45:18 +0000 Ingmar Forne http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271293-suomen-suurin-ryosto-on-mennyt-monkaan
He tekivät sen ihan itse. http://samikorkiakoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271091-he-tekivat-sen-ihan-itse <p>Kuukauden päästä juhlitaan Antti Rinteen pääministeriyttä. Tämän uskaltaa viimeaikaisten politiikan tapahtumien johdosta jo sanoa. Tämä oikeistohallitus tuhlasi aikansa sotenaamioleikkiin, jossa soten valmisteluun verorahoja paloi. Nyt jo pääministeriydestä luopuneen Sipilän halveksunta kaikenmaailman dosenteista on kääntynyt häntä itseään vastaan.</p><p>Hallituksen kaatuminen on kova juttu hallituspuolueille. On käytetty tuhansia tunteja huonojen sotelakien valmisteluihin. Sillä on huono lähteä ylpeilemään vaalikentille, kun kuukauden päästä haetaan luottamusta kansalta.</p><p>Soteuudistusta toki tarvitaan, mutta sen ei kuulu mennä niin, että yksityiset yritykset ottavat vetovastuun terveyspalvelujen järjestämisestä.&nbsp; Käsittääkseni esimerkiksi vasemmistopuolueiden intressinä on järjestää terveyspalvelut niin, että maakunta verottaa ja jakaa rahan terveyspalveluiden järjestämiseen omassa maakunnassaan.</p><p>Seuraavan hallituksen on määrä huolehtia siitä, että erilaisten erityisapua kaipaavien ihmisten kuten vanhusten ja vammaisten tarpeita kuunnellaan sotelakeja valmistellessa. Esimerkiksi hankintalaki on ollut ongelmana vammaispalveluiden järjestämisessä, kun palveluntuottaja on vaihtunut sillä seurauksella, että palveluntaso on romahtanut.</p><p>Jo näiden kokemusten perusteella voisi sanoa, ettei halpuutus sekä yksityisten soteyritysten voitontavoittelu kuulu lakisääteisten palveluiden järjestämiseen Suomessa.</p><p>Sami Korkiakoski</p> Ps. Tämän päivän Iltalehden mukaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun on valtiovarainministeriöstä saatujen tietojen mukaan vuosia 2017–2019 koskevissa valtion talousarvioissa varattu määrärahoja noin 460 miljoonaa euroa. <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/366312a7-d6ea-41be-b542-f168ea621878" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/366312a7-d6ea-41be-b542-f168ea621878">https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/366312a7-d6ea-41be-b542-f168ea621878</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuukauden päästä juhlitaan Antti Rinteen pääministeriyttä. Tämän uskaltaa viimeaikaisten politiikan tapahtumien johdosta jo sanoa. Tämä oikeistohallitus tuhlasi aikansa sotenaamioleikkiin, jossa soten valmisteluun verorahoja paloi. Nyt jo pääministeriydestä luopuneen Sipilän halveksunta kaikenmaailman dosenteista on kääntynyt häntä itseään vastaan.

Hallituksen kaatuminen on kova juttu hallituspuolueille. On käytetty tuhansia tunteja huonojen sotelakien valmisteluihin. Sillä on huono lähteä ylpeilemään vaalikentille, kun kuukauden päästä haetaan luottamusta kansalta.

Soteuudistusta toki tarvitaan, mutta sen ei kuulu mennä niin, että yksityiset yritykset ottavat vetovastuun terveyspalvelujen järjestämisestä.  Käsittääkseni esimerkiksi vasemmistopuolueiden intressinä on järjestää terveyspalvelut niin, että maakunta verottaa ja jakaa rahan terveyspalveluiden järjestämiseen omassa maakunnassaan.

Seuraavan hallituksen on määrä huolehtia siitä, että erilaisten erityisapua kaipaavien ihmisten kuten vanhusten ja vammaisten tarpeita kuunnellaan sotelakeja valmistellessa. Esimerkiksi hankintalaki on ollut ongelmana vammaispalveluiden järjestämisessä, kun palveluntuottaja on vaihtunut sillä seurauksella, että palveluntaso on romahtanut.

Jo näiden kokemusten perusteella voisi sanoa, ettei halpuutus sekä yksityisten soteyritysten voitontavoittelu kuulu lakisääteisten palveluiden järjestämiseen Suomessa.

Sami Korkiakoski

Ps. Tämän päivän Iltalehden mukaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun on valtiovarainministeriöstä saatujen tietojen mukaan vuosia 2017–2019 koskevissa valtion talousarvioissa varattu määrärahoja noin 460 miljoonaa euroa. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/366312a7-d6ea-41be-b542-f168ea621878 ]]>
0 http://samikorkiakoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271091-he-tekivat-sen-ihan-itse#comments Kunta ja sote-uudistus Sosiaali-ja terveyspalvelut Fri, 08 Mar 2019 13:24:34 +0000 Sami Korkiakoski http://samikorkiakoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271091-he-tekivat-sen-ihan-itse
Hallitus kaatui, pulinat pois, hihat ylös: - sote on kuitenkin tehtävä! http://hannakaisalahde.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271069-hallitus-kaatui-pulinat-pois-hihat-ylos-sote-on-kuitenkin-tehtava <p>Sipilän hallitus on ottanut eron. Presidentti Niinistö hyväksyi Juha Sipilän eroanomuksen ja pyysi hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä tämän Eduskuntakauden loppuun. Kyseessä on ollut vain muodollisuus. Mikään ei muutu. Samat naamat jatkavat ministerin tehtävissä. Tämän aamuinen on siis puhdasta vaalistrategista taktikointia Juha Sipilältä, mikä paistaa kilometrien päähän.</p><p>&nbsp;</p><p>Sipilä kertoi aamupäivän tiedotustilaisuudessa olevansa pettynyt. Juha hyvä, minäkin olen pettynyt. Luulen kuitenkin, että olen pettynyt eri syistä, kuin Sinä. Olen pettynyt tavasta, jolla hallitus yritti jääräpäisesti viedä maan tärkeintä uudistusta tällä hallituskaudella eteenpäin. Kun olisi pitänyt hakea laajaa konsensusta ja ottaa tavoitteeksi parlamentaarinen laajapohjaisen yhteisymmärryksen valmistelumalli, niin siinä hallitus epäonnistui täysin. Toisaalta, annetaanko se anteeksi ensimmäistä kauttaan harjoittelevalle pääministeri Sipilälle. Toista kautta et pääse harjoittelemaan, se on tässä kohtaa jo aivan varmaa. Viisi viikkoa ei mitenkään voi riittää kasvojen pesuun edes keskustalaisten äänestäjien edessä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, että hallituksen eropyyntö oli Sipilän henkilökohtainen ratkaisu. Tämä taas kerran osoittaa vahvaa näyttöä paitsi yhteistyökyvyttömyydestä, myös haluttomuudesta neuvotella omien kumppaneidensa kanssa. Ehkä kepulainen tapa on sitten jättää kumppaninsa tekstiviestillä? Tästähän olemme saaneet osviittaa jo aiemminkin. Vaan miltähän mahtaa Petteristä ja Samposta nyt tuntua? Ei varmaankaan kovin hyvältä. Tässä onkin nyt luotu sitten hyvä pohja seuraavan viiden viikon mittaiselle vaalitaistelulle siitä kuka, miksi ja minkä takia kaatoi hallituksen lopulta? Kenen syytä se oli ja kuka epäonnistui eniten?</p><p>&nbsp;</p><p>Soteuudistus on seuraavalla hallituskaudella saatava maaliin. Sen me tiedämme kaikki. Toivottavaa onkin se, että käytämme kaikki tämän seuraavan viisi viikkoa vaalikentillä sen pohtimiseen, mitä hyviä aihioita tällä hallituskaudella on jo rakennettu ja miten tästä eteenpäin? Toivottavaa on sekin, ettemme etene ristiriidassa ja syyttävin sormin, vaan etsimme yhteistä konsensusta asian kanssa. Tarve sote- ja maakuntauudistukselle ei ole mihinkään hävinnyt. Se on yhtä vahvasti olemassa, kuin viimeiset kymmenen vuotta. Vaikka Keskustavetoinen hallitus Juha Sipilän johdolla ei sitä saanutkaan maaliin, meillä on seuraavalla hallituskaudella velvollisuus jatkaa kokonaisuudistuksen rakentamista. Toivon, että kaikki eduskuntapuolueet ottavat nyt oppia tämän hallituksen epäonnistumiseen johtaneista seikoista ja aloittavat rakennustyön täysin uusin metodein. Suomessa ei koskaan saada näin isoja hankkeita aikaiseksi, kuin ehdottoman avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirissä. Valmistelun on oltava parlamentaarista, laajaa ja asiantuntijatahoja kunnioittavaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ministeriöiden virkamiehet, maakuntaliittojen virkakoneisto ja me kunnissa töitä tekevät, olemme käyttäneet valtavasti aikaa ja nähneet vaivaa maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluun viimeisten vuosien aikana. Tämä on varmasti paikoin syönyt aikaa myös niin sanotulta perustehtävältämme. Hyvät aihiot on olemassa. Ei hukata niitä romukoppaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Toivon, että Eduskuntavaalien jälkeen meillä on hallitus, joka arvostaa avoimuutta ja laajaa valmistelupohjaa siinä määrin, että on halukas viemään sote- ja maakuntauudistuksen tarvittavaan maaliin, jotta peruspalvelut ja niiden rahoitus voidaan jatkossakin Suomessa turvata. Hallitus, joka ei ole liian ylpeä kuunnellakseen muita. Hallitus jolla on aito tahtotila saada asia hoidettua, jolla ei ole omaa lehmää ojassa, vaan sen toimintaa ohjaa puhdas halu tehdä kaikkensa suomalaisten parhaaksi, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan turvattua mahdollisimman yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti ja tämä tapahtuu mallissa, joka on kansalsisille demokratinen ja läpinäkyvä.&nbsp;</p><p>Hihat siis ylös ja aletaan hommiin!&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilän hallitus on ottanut eron. Presidentti Niinistö hyväksyi Juha Sipilän eroanomuksen ja pyysi hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä tämän Eduskuntakauden loppuun. Kyseessä on ollut vain muodollisuus. Mikään ei muutu. Samat naamat jatkavat ministerin tehtävissä. Tämän aamuinen on siis puhdasta vaalistrategista taktikointia Juha Sipilältä, mikä paistaa kilometrien päähän.

 

Sipilä kertoi aamupäivän tiedotustilaisuudessa olevansa pettynyt. Juha hyvä, minäkin olen pettynyt. Luulen kuitenkin, että olen pettynyt eri syistä, kuin Sinä. Olen pettynyt tavasta, jolla hallitus yritti jääräpäisesti viedä maan tärkeintä uudistusta tällä hallituskaudella eteenpäin. Kun olisi pitänyt hakea laajaa konsensusta ja ottaa tavoitteeksi parlamentaarinen laajapohjaisen yhteisymmärryksen valmistelumalli, niin siinä hallitus epäonnistui täysin. Toisaalta, annetaanko se anteeksi ensimmäistä kauttaan harjoittelevalle pääministeri Sipilälle. Toista kautta et pääse harjoittelemaan, se on tässä kohtaa jo aivan varmaa. Viisi viikkoa ei mitenkään voi riittää kasvojen pesuun edes keskustalaisten äänestäjien edessä.

 

Tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, että hallituksen eropyyntö oli Sipilän henkilökohtainen ratkaisu. Tämä taas kerran osoittaa vahvaa näyttöä paitsi yhteistyökyvyttömyydestä, myös haluttomuudesta neuvotella omien kumppaneidensa kanssa. Ehkä kepulainen tapa on sitten jättää kumppaninsa tekstiviestillä? Tästähän olemme saaneet osviittaa jo aiemminkin. Vaan miltähän mahtaa Petteristä ja Samposta nyt tuntua? Ei varmaankaan kovin hyvältä. Tässä onkin nyt luotu sitten hyvä pohja seuraavan viiden viikon mittaiselle vaalitaistelulle siitä kuka, miksi ja minkä takia kaatoi hallituksen lopulta? Kenen syytä se oli ja kuka epäonnistui eniten?

 

Soteuudistus on seuraavalla hallituskaudella saatava maaliin. Sen me tiedämme kaikki. Toivottavaa onkin se, että käytämme kaikki tämän seuraavan viisi viikkoa vaalikentillä sen pohtimiseen, mitä hyviä aihioita tällä hallituskaudella on jo rakennettu ja miten tästä eteenpäin? Toivottavaa on sekin, ettemme etene ristiriidassa ja syyttävin sormin, vaan etsimme yhteistä konsensusta asian kanssa. Tarve sote- ja maakuntauudistukselle ei ole mihinkään hävinnyt. Se on yhtä vahvasti olemassa, kuin viimeiset kymmenen vuotta. Vaikka Keskustavetoinen hallitus Juha Sipilän johdolla ei sitä saanutkaan maaliin, meillä on seuraavalla hallituskaudella velvollisuus jatkaa kokonaisuudistuksen rakentamista. Toivon, että kaikki eduskuntapuolueet ottavat nyt oppia tämän hallituksen epäonnistumiseen johtaneista seikoista ja aloittavat rakennustyön täysin uusin metodein. Suomessa ei koskaan saada näin isoja hankkeita aikaiseksi, kuin ehdottoman avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirissä. Valmistelun on oltava parlamentaarista, laajaa ja asiantuntijatahoja kunnioittavaa.

 

Ministeriöiden virkamiehet, maakuntaliittojen virkakoneisto ja me kunnissa töitä tekevät, olemme käyttäneet valtavasti aikaa ja nähneet vaivaa maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluun viimeisten vuosien aikana. Tämä on varmasti paikoin syönyt aikaa myös niin sanotulta perustehtävältämme. Hyvät aihiot on olemassa. Ei hukata niitä romukoppaan.

 

Toivon, että Eduskuntavaalien jälkeen meillä on hallitus, joka arvostaa avoimuutta ja laajaa valmistelupohjaa siinä määrin, että on halukas viemään sote- ja maakuntauudistuksen tarvittavaan maaliin, jotta peruspalvelut ja niiden rahoitus voidaan jatkossakin Suomessa turvata. Hallitus, joka ei ole liian ylpeä kuunnellakseen muita. Hallitus jolla on aito tahtotila saada asia hoidettua, jolla ei ole omaa lehmää ojassa, vaan sen toimintaa ohjaa puhdas halu tehdä kaikkensa suomalaisten parhaaksi, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan turvattua mahdollisimman yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti ja tämä tapahtuu mallissa, joka on kansalsisille demokratinen ja läpinäkyvä. 

Hihat siis ylös ja aletaan hommiin! 

]]>
1 http://hannakaisalahde.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271069-hallitus-kaatui-pulinat-pois-hihat-ylos-sote-on-kuitenkin-tehtava#comments 2019 eduskuntavaalit hallitus Juha Sipilä Kunta ja sote-uudistus Fri, 08 Mar 2019 10:49:53 +0000 Hanna-Kaisa Lähde http://hannakaisalahde.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271069-hallitus-kaatui-pulinat-pois-hihat-ylos-sote-on-kuitenkin-tehtava
TEHOKKUUTTA TERVEYDENHOITOON http://irmaasikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271064-tehokkuutta-terveydenhoitoon <p>Viime vuosina olen saanut karvaasti kokea sen, miten maassamme julkisen sektorin palvelut toimivat. Olen saanut kokemusta niin hammashoidon kuin terveydenhoidonkin puolelta ja tällainen suupaltti karjalaistyttö kun olen, olen myös jututtanut ihmisiä, joiden tehtävänä on tuottaa näitä palveluja ja vaikka he eivät siitä voi ääneen julkisesti puhuakaan, ovat he monesti avautuneet niistä ongelmista, joihin julkisen sektorin kallus (ja toimimattomuus) perustuu.</p><p>Olen monestakin suusta kuullut, että heidän väsymisensä, eikä kiireensä johdu suinkaan asiakasmäärästä, vaan niistä byrokratina ja huonon organisoinnin aiheuttamista turhista toimista ja pullan ja kahvin himossa järjestetyistä meetingeistä ja &quot;koulutuksista&quot;, joissa aihe ei ole tärkein vaan tarjoilu.</p><p>Vähäistä ei ole myöskään kaikki se lippusten, lappusten ja ohjeiden suunnittelu ja uudistaminen, vaikka sen on tarkoitus&quot;vähentää työmäärää&quot;, niin sitähän se ei suinkaan tee, sillä asiakkaat/potilaat eivät pääsääntöisesti kuitenkaan lue niitä kirjallisia ohjeita, vaan samat asiat kysytään edelleen hnkilökunnalta ja se vie saman ajan, olkoon se seinällä toitotettuna tai sitten ei.</p><p>Myös pedanttiuden nimissä suoritettavat päällekkäisyydet on yksi ongelma, vai mitä sanotte seuraavasta.</p><p>Soitin terkkarin ajanvaraukseen, jossa tiukkasanainen täti tivasi 20 minsaa tautini yksistyikohtia, vaikka hänelle olisi tapauksessani pitänyt riittää, kun kerroin hänelle ongemani aiheuttajan, jonka oireet varmasti on jokaiselle hoitoalan ihmiselle jo koulutuksessa opetettu.</p><p>No, sain määräyksen mennä päivystykseen, koska aikoja ei ollut saatavissa (ja ne muutamat, jotka olivat vapaana, piti säästää mamuille, sillä &quot;nehän tulevat päälle, jos eivät saa aikaa määrätyssä ajassa&quot; (komentti erään hoitajan suusta). Onneksi älysin varata ajan seuraavan aamun päivystykseen, joten pääsin jonon ohi suoraan TERVEYDENHOITAJAN pakeille. Tämä tenttasi ja jankkasi taas sen vartin verran ja kirjoitti kiivaasti ylös niitä samoja asoita, jotka edellisenä päivänä olin kuulemma antanyt siksi, että ne olisivat sitten valmiina koneella. No joo.</p><p>Takaisin käytävään ja odottamaan päivystävää lääkäriä, joka osoittauti sellaiseksi nuoreksi virolaistytöksi, joka ei ollut edes kuullut sanaa Basedowin tauti ja taas sama jankkaaminen ja kiivas kirjoittaminen. Mitä hemmettiä? Ja sitten hän katosi. ???? Nyt odottelin yksin huoneessa ja kuulin ovaen takan käydyn kiivaan keskustelun, minkä jälkeen tyttö palasi huoneeseen ja antoi minull e määräyksen mennä takaisin käytävään ja odottaa taas - nyt toista lääkäriä. Tämä aloitti homman sillä samalla tentillä ja ehdotti minulle silmätippoja (joudun käyttämään niitä säännöllisesti) ja kun kerroin, että jos ne auttaisivat, niin en suinkaa olsi täällä, vaan kun ne eivät nyt auta, sillä tämä silmäoireyhtymä on edennyt jo seuraavaan vaiheeseen, jossa taravitaan järeämpiä otteita. No, taas jouduin arestiin käytävälle ja kohta taas takaisin huoneeseen, jossa sain vain kuulla, että hän laittaa lähetteen Päijä-Hämeen keskussairaalaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja,miksikö alan purkamaan teille terkkarikäyntini historiaa? Miksiköhän niin?</p><p>Olen tässä seurannut enemmän tai vähemmän aktiivisesti tätä juttua sosiaali ja tereyspalveluiden uudistamiseta, mutta en edes missään sivulauseessa ole huomannut, että tätä nykyisin olemassa olevaa julkisen palvelun konseptia arvosteltaisi, tai siihen ehdotettaisi joitakin mutoksia ja lähdettäisi pohtimaan sen toimimattomuutta ja kalleutta sen organisonnista lähtien.</p><p>Jos suuhygienisti ei työpäivän aikana ehdi hoitaa kuin 4-5 potilasta, koska byrokratia vie muun ajan ja päivää ei työaikalainsäädänön puitteissa voi jatkaa, niin jotakin mätää siinäkin on. Ja tämä on ihan lähtöisin hammashoitolan henkilökunnan suusta, sillä kun valitin, että olen varannut ajan jo 8 kuukautta sitten ja nyt vasta pääsen toimenpiteeseen (joka muuten kesti alle 10 min.vaikka sille oli varattu aikaa 45 min.), niin hän perusteli minulle asian näin.</p><p>&nbsp;</p><p>Eli, eikö näitä typeriä päällekkäisyyksiä ja turhaa ajanhaaskausta voisi mitenkään saada kuriin ja yksityisen sektorin mallien mukaan toimimaan paljonkin tehokkaammin. Monikohan yksityinen olisi vuoden kuluttua pystyssä, jos sen tehokkuus olisi tuota luokkaa. Enkä nyt puolustele näitä viimeaikaisia hoidon laiminlyötitapuaksia, vaan haen ratkaisua, joka olisi sekä toimiva, että vastuullinen, mutta kaiken järjen rajoissa myös tehokas.</p><p>Enkä voi olla vielä jatkamatta, että jos tässä asiassa nyt&nbsp; ratti jää demareiden käsiin, niin tähänhän ei takuulla puututa, sillä pitäähän sitä pienen palkan lisää saada vaikka pullakahvin muodossa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime vuosina olen saanut karvaasti kokea sen, miten maassamme julkisen sektorin palvelut toimivat. Olen saanut kokemusta niin hammashoidon kuin terveydenhoidonkin puolelta ja tällainen suupaltti karjalaistyttö kun olen, olen myös jututtanut ihmisiä, joiden tehtävänä on tuottaa näitä palveluja ja vaikka he eivät siitä voi ääneen julkisesti puhuakaan, ovat he monesti avautuneet niistä ongelmista, joihin julkisen sektorin kallus (ja toimimattomuus) perustuu.

Olen monestakin suusta kuullut, että heidän väsymisensä, eikä kiireensä johdu suinkaan asiakasmäärästä, vaan niistä byrokratina ja huonon organisoinnin aiheuttamista turhista toimista ja pullan ja kahvin himossa järjestetyistä meetingeistä ja "koulutuksista", joissa aihe ei ole tärkein vaan tarjoilu.

Vähäistä ei ole myöskään kaikki se lippusten, lappusten ja ohjeiden suunnittelu ja uudistaminen, vaikka sen on tarkoitus"vähentää työmäärää", niin sitähän se ei suinkaan tee, sillä asiakkaat/potilaat eivät pääsääntöisesti kuitenkaan lue niitä kirjallisia ohjeita, vaan samat asiat kysytään edelleen hnkilökunnalta ja se vie saman ajan, olkoon se seinällä toitotettuna tai sitten ei.

Myös pedanttiuden nimissä suoritettavat päällekkäisyydet on yksi ongelma, vai mitä sanotte seuraavasta.

Soitin terkkarin ajanvaraukseen, jossa tiukkasanainen täti tivasi 20 minsaa tautini yksistyikohtia, vaikka hänelle olisi tapauksessani pitänyt riittää, kun kerroin hänelle ongemani aiheuttajan, jonka oireet varmasti on jokaiselle hoitoalan ihmiselle jo koulutuksessa opetettu.

No, sain määräyksen mennä päivystykseen, koska aikoja ei ollut saatavissa (ja ne muutamat, jotka olivat vapaana, piti säästää mamuille, sillä "nehän tulevat päälle, jos eivät saa aikaa määrätyssä ajassa" (komentti erään hoitajan suusta). Onneksi älysin varata ajan seuraavan aamun päivystykseen, joten pääsin jonon ohi suoraan TERVEYDENHOITAJAN pakeille. Tämä tenttasi ja jankkasi taas sen vartin verran ja kirjoitti kiivaasti ylös niitä samoja asoita, jotka edellisenä päivänä olin kuulemma antanyt siksi, että ne olisivat sitten valmiina koneella. No joo.

Takaisin käytävään ja odottamaan päivystävää lääkäriä, joka osoittauti sellaiseksi nuoreksi virolaistytöksi, joka ei ollut edes kuullut sanaa Basedowin tauti ja taas sama jankkaaminen ja kiivas kirjoittaminen. Mitä hemmettiä? Ja sitten hän katosi. ???? Nyt odottelin yksin huoneessa ja kuulin ovaen takan käydyn kiivaan keskustelun, minkä jälkeen tyttö palasi huoneeseen ja antoi minull e määräyksen mennä takaisin käytävään ja odottaa taas - nyt toista lääkäriä. Tämä aloitti homman sillä samalla tentillä ja ehdotti minulle silmätippoja (joudun käyttämään niitä säännöllisesti) ja kun kerroin, että jos ne auttaisivat, niin en suinkaa olsi täällä, vaan kun ne eivät nyt auta, sillä tämä silmäoireyhtymä on edennyt jo seuraavaan vaiheeseen, jossa taravitaan järeämpiä otteita. No, taas jouduin arestiin käytävälle ja kohta taas takaisin huoneeseen, jossa sain vain kuulla, että hän laittaa lähetteen Päijä-Hämeen keskussairaalaan.

 

Ja,miksikö alan purkamaan teille terkkarikäyntini historiaa? Miksiköhän niin?

Olen tässä seurannut enemmän tai vähemmän aktiivisesti tätä juttua sosiaali ja tereyspalveluiden uudistamiseta, mutta en edes missään sivulauseessa ole huomannut, että tätä nykyisin olemassa olevaa julkisen palvelun konseptia arvosteltaisi, tai siihen ehdotettaisi joitakin mutoksia ja lähdettäisi pohtimaan sen toimimattomuutta ja kalleutta sen organisonnista lähtien.

Jos suuhygienisti ei työpäivän aikana ehdi hoitaa kuin 4-5 potilasta, koska byrokratia vie muun ajan ja päivää ei työaikalainsäädänön puitteissa voi jatkaa, niin jotakin mätää siinäkin on. Ja tämä on ihan lähtöisin hammashoitolan henkilökunnan suusta, sillä kun valitin, että olen varannut ajan jo 8 kuukautta sitten ja nyt vasta pääsen toimenpiteeseen (joka muuten kesti alle 10 min.vaikka sille oli varattu aikaa 45 min.), niin hän perusteli minulle asian näin.

 

Eli, eikö näitä typeriä päällekkäisyyksiä ja turhaa ajanhaaskausta voisi mitenkään saada kuriin ja yksityisen sektorin mallien mukaan toimimaan paljonkin tehokkaammin. Monikohan yksityinen olisi vuoden kuluttua pystyssä, jos sen tehokkuus olisi tuota luokkaa. Enkä nyt puolustele näitä viimeaikaisia hoidon laiminlyötitapuaksia, vaan haen ratkaisua, joka olisi sekä toimiva, että vastuullinen, mutta kaiken järjen rajoissa myös tehokas.

Enkä voi olla vielä jatkamatta, että jos tässä asiassa nyt  ratti jää demareiden käsiin, niin tähänhän ei takuulla puututa, sillä pitäähän sitä pienen palkan lisää saada vaikka pullakahvin muodossa.

 

]]>
2 http://irmaasikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271064-tehokkuutta-terveydenhoitoon#comments Kunta ja sote-uudistus Hoito 2.3: Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti. Fri, 08 Mar 2019 10:28:34 +0000 Irma Asikainen http://irmaasikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271064-tehokkuutta-terveydenhoitoon
Lobbarirekisterillä uskottavuutta politiikkaan http://tonisepperi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270775-lobbarirekisterilla-uskottavuutta-politiikkaan <p>Politiikan uskottavuus on syvänteessä, niin uskomatonta se on kuluneen hallituskauden ajan ollut. Nopeasti kävi selväksi, että tämä hallitus ei ole kansalaisen puolella vaan sitä ohjaa raha ja sokea ideologia. Asiantuntijat sivuutetaan ja he ovat &ldquo;kaiken maailman dosentteja&rdquo;. On myös tavattu perustuslakifundamentalisteja ja perustuslakitalebaneja, jotka seisovat politiikan tekemisen tiellä. Todellisuudessa perustuslaki nimenomaan suojaa kansalaisia vallassa olevien mielivallalta ja sokealta ideologialta.</p><p>&nbsp;</p><p>Todellista sirkusta on seurattu valtiosihteerin takakontissa matkustelun ja presidentille osoitetun erokirjeen kanssa tehdyn u-käännöksen siivittämänä. Nämä käsikirjoitetut poliittiset näytelmät naurattaisi, elleivät itkettäisi. Ei liene yllättävää, että politiikan uskottavuus on vajonnut joidenkin ihmisten sietokyvyn alapuolelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Sote-käärmettä on työnnetty pyssyyn taas neljä vuotta. Kukaan ei oikein tunnu olevan siihen tyytyväinen ja mitään alkuperäisiä tavoitteita se ei täytä. Mikä mahtaa olla se voima, joka hallitusta ajaa tämän kaiken hulluuden edellä? Mikä se ikinä onkaan, sen pitäisi käydä ilmi läpinäkyvän päätöksentekoprosessin taustatiedoista. Tai ainakin sieltä pitäisi löytyä jotain viitteitä asiaan.</p><p>&nbsp;</p><p>2014 eduskunnassa käyneiden vierailijoiden listasta jätettiin eduskunnan turvallisuusyksikölle julkisuuslain mukainen tietopyyntö. Eduskunnan turvallisuusyksikkö ei tietoja luovuttanut, koska tiedot eivät olleet heidän mielestään julkisia. Kahden vuoden kuluttua Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojalla tiedot oli pyydettäessä annettava, koska KHO piti tietoja julkisuuslain tarkoittamana julkisena tietona.</p><p>&nbsp;</p><p>Tietoja, joita aikaisemmin säilytettiin vuoden ajan, alettiin tuhota eduskunnan turvallisuusyksikössä päivittäin. Turvallisuusyksikkö perusteli tietojen tuhoamisvimmaansa sillä, että ne liittyvät vain kulunvalvontaan ja sen jälkeen tietojen muodostamalla henkilötietorekisterillä ei ole mitään tarkoitusta olla olemassa, joten tiedot tuhotaan ennen kuin niitä kukaan ehtii pyytämällä saada. Kuulostaako uskottavalta? Hallinto-oikeuden professori <strong>Olli Mäenpää</strong> on toimintatavasta eri mieltä julkisuuslakiin ja arkistolakiin peilaten.</p><p>&nbsp;</p><p>Voidaan perustellusti kysyä, että mitä tavallinen kansalainen ajattelee tästä kaikesta? Hallitus hämmentää neljä vuotta omiaan kuuntelematta kansalaisia, opposition edustajia, asiantuntijoita, valiokuntia ja työntää pyssyyn väkisin sote-käärmettä, jota kukaan ei pidä kelvollisena. Ennätyksellisen suosittuja kansalaisalotteita sivuutetaan tuosta vain hallitusenemmistölä tai jätetään kokonaan käsittelemättä yhden sanan aiheuttamaan muotoseikkaan vedoten. Mahdollisia eduskunnassa vierailemassa käyneiden lobbareiden tietoja piilotellaan ja kun Korkein hallinto-oikeus linjaa tietojen olevan julkisia, niin aletaan työntää paperia silppuriin päivittäin vastoin asiantuntijoiden näkemyksiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksi askel kohti uskottavampaa politiikkaa on lobbarirekisterin perustaminen. Poliittisen päätöksenteon on oltava läpinäkyvää ja se on vähintä mitä poliittisen päätöksentekojärjestelmän pitää kansalaisille tarjota. Politiikan uskottavuuden palauttaminen vaatii paljon työtä. Se työ on hyvä aloittaa lobbarirekisterin luomisella.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Politiikan uskottavuus on syvänteessä, niin uskomatonta se on kuluneen hallituskauden ajan ollut. Nopeasti kävi selväksi, että tämä hallitus ei ole kansalaisen puolella vaan sitä ohjaa raha ja sokea ideologia. Asiantuntijat sivuutetaan ja he ovat “kaiken maailman dosentteja”. On myös tavattu perustuslakifundamentalisteja ja perustuslakitalebaneja, jotka seisovat politiikan tekemisen tiellä. Todellisuudessa perustuslaki nimenomaan suojaa kansalaisia vallassa olevien mielivallalta ja sokealta ideologialta.

 

Todellista sirkusta on seurattu valtiosihteerin takakontissa matkustelun ja presidentille osoitetun erokirjeen kanssa tehdyn u-käännöksen siivittämänä. Nämä käsikirjoitetut poliittiset näytelmät naurattaisi, elleivät itkettäisi. Ei liene yllättävää, että politiikan uskottavuus on vajonnut joidenkin ihmisten sietokyvyn alapuolelle.

 

Sote-käärmettä on työnnetty pyssyyn taas neljä vuotta. Kukaan ei oikein tunnu olevan siihen tyytyväinen ja mitään alkuperäisiä tavoitteita se ei täytä. Mikä mahtaa olla se voima, joka hallitusta ajaa tämän kaiken hulluuden edellä? Mikä se ikinä onkaan, sen pitäisi käydä ilmi läpinäkyvän päätöksentekoprosessin taustatiedoista. Tai ainakin sieltä pitäisi löytyä jotain viitteitä asiaan.

 

2014 eduskunnassa käyneiden vierailijoiden listasta jätettiin eduskunnan turvallisuusyksikölle julkisuuslain mukainen tietopyyntö. Eduskunnan turvallisuusyksikkö ei tietoja luovuttanut, koska tiedot eivät olleet heidän mielestään julkisia. Kahden vuoden kuluttua Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojalla tiedot oli pyydettäessä annettava, koska KHO piti tietoja julkisuuslain tarkoittamana julkisena tietona.

 

Tietoja, joita aikaisemmin säilytettiin vuoden ajan, alettiin tuhota eduskunnan turvallisuusyksikössä päivittäin. Turvallisuusyksikkö perusteli tietojen tuhoamisvimmaansa sillä, että ne liittyvät vain kulunvalvontaan ja sen jälkeen tietojen muodostamalla henkilötietorekisterillä ei ole mitään tarkoitusta olla olemassa, joten tiedot tuhotaan ennen kuin niitä kukaan ehtii pyytämällä saada. Kuulostaako uskottavalta? Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on toimintatavasta eri mieltä julkisuuslakiin ja arkistolakiin peilaten.

 

Voidaan perustellusti kysyä, että mitä tavallinen kansalainen ajattelee tästä kaikesta? Hallitus hämmentää neljä vuotta omiaan kuuntelematta kansalaisia, opposition edustajia, asiantuntijoita, valiokuntia ja työntää pyssyyn väkisin sote-käärmettä, jota kukaan ei pidä kelvollisena. Ennätyksellisen suosittuja kansalaisalotteita sivuutetaan tuosta vain hallitusenemmistölä tai jätetään kokonaan käsittelemättä yhden sanan aiheuttamaan muotoseikkaan vedoten. Mahdollisia eduskunnassa vierailemassa käyneiden lobbareiden tietoja piilotellaan ja kun Korkein hallinto-oikeus linjaa tietojen olevan julkisia, niin aletaan työntää paperia silppuriin päivittäin vastoin asiantuntijoiden näkemyksiä.

 

Yksi askel kohti uskottavampaa politiikkaa on lobbarirekisterin perustaminen. Poliittisen päätöksenteon on oltava läpinäkyvää ja se on vähintä mitä poliittisen päätöksentekojärjestelmän pitää kansalaisille tarjota. Politiikan uskottavuuden palauttaminen vaatii paljon työtä. Se työ on hyvä aloittaa lobbarirekisterin luomisella.

 

]]>
3 http://tonisepperi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270775-lobbarirekisterilla-uskottavuutta-politiikkaan#comments Kunta ja sote-uudistus Lobbarirekisteri Politiikan uskottavuus Mon, 04 Mar 2019 19:15:24 +0000 Toni Sepperi http://tonisepperi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270775-lobbarirekisterilla-uskottavuutta-politiikkaan
Sotesta 84% on jo leveämmillä hartioilla http://alokkila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270570-sotesta-84-on-jo-leveammilla-hartioilla <p>Vale, emävale, tilasto ja sote. Päätin viimein kaivaa tilastot esiin, jotta selviäisi mikä oikein on totuus tässä sote-sopassa. Tilastojen valossa tämän politiikkojen sote-ahdistuksen voisi luokitella ammattitaudiksi. Tauti on nyt edennyt terminaalivaiheeseen eli sote-lehmänkaupaksi, jossa maidon eli maakuntapäättäjien paikat saa keskusta ja kokoomuksen hyvä veli -verkosto pörriäiset saavat lihat eli rahat veroparatiisin ja me muut saamme sote-navetan takana olevan tunkion.</p><p>Paljon henkistä energiaa ja rahaa on kulunut selvitystöihin13 vuoden aikana kustannustehokkaan soten uudistamiseksi, vaikka varsinainen ongelma on Soten rahoitus tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen voisi julkaista käypä hoito -suositukset poliitikkojen sote-ahdistus ammattitautiin ennen kuin on liian myöhäistä.</p><p>Blogia varten olen tehnyt kaksi taulukkoa, joissa on esitetty 16 sote-alueen tarvevakioidut menot(indeksi) ja sote-palveluiden kustannuksia vuodelta 2016. Taulukoissa kunnat on jaettu virtuaalisiin sote-alueisiin kunnan koon mukaan pienimmästä suurimpaan.</p><p>Kuntien sote-palvelujen nettokustannukset ovat 3264 euroa asukasta kohti. Vanhusten palvelut ovat 538&euro;, perusterveydenhuolto 607&euro; ja erikoissairaanhoito1204&euro; asukasta kohti. Vanhusten palvelujen menot oli saatu laskemalla yhteen ikääntyvien laitoshoito ja asumispalvelut sekä kotihoidon menot (ei asiakas erottelua). Perusterveydenhuolto ei sisällä suun terveyttä, jonka menot olivat 79&euro; asukasta kohti. Soten nettokustannukset ovat 17,9 miljardia euroa, josta terveydenhuollon osuus oli 56% ja sosiaalihuollon osuus 44%.</p><p>Pienimmissä kunnissa asukkaiden keski-ikä on isoja kuntia korkeampi, joka näkyy vanhusten palvelujen ja perusterveyden huollon menoissa. Pienimmillä kunnilla (5% väestöstä) vanhusten palvelut ovat 905&euro; asukasta kohti ja perusterveydenhuolto 877&euro; asukasta kohti. Perusterveydenhuollon menoihin sisältyy lyhyt aikainen vuodeosastohoito terveyskeskuksissa ja kaupunginsairaaloissa. Vuodenosastohoidon osuus vuonna 2016 oli 28% perusterveydenhuollon menoista.</p><p>Tarvevakioidut menot indeksi mahdollistaa kuntien sote-menojen vertailun toisiinsa nähden. Tarvevakioitu menot (indeksi) kertoo paljonko kunnan sote-meno(&euro;) palvelutarve huomioon ottaen poikkeaa maan keskiarvosta (100). Palvelutarpeessa on huomioitu kuntien väestön &rdquo;ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema&rdquo;.</p><p>Tarvevakioitu menot on hankala käsite ja THL:n tulkintaesimerkki on seuraava: &rdquo;jos kunnan tarvevakioidut menot(indeksi) ovat 95, niin kunnan palvelutarpeella suhteutetut sote-menot(&euro;) ovat 5 prosenttia alhaisemmat kuin maassa keskimäärin.&rdquo;</p><p>Helsingin tarvevakioitu menot -indeksi lasketaan seuraavasti. Helsingin nettomeno -indeksi on 88 (soten nettomeno(&euro;) 88% maan keskiarvosta). Kun nettomeno- indeksi jaetaan Helsingin tarvekertoimella 0,88 (palvelutarve, koko maa on 1) niin tarvevakioiduksi menot -indeksiksi saadaan 100.</p><p>Maakunnista Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen palvelutarpeella suhteutetut sote-menot ovat 4 &ndash; 6 prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin. Kolmessa näistä maakunnista sote-palvelut tuottaa maakunnallinen kuntayhtymä.</p><p>Pienimpien kuntien (15% väestöstä, asukasluku &lt;9440) palvelutarpeella suhteutetut sote-menot ovat 3% korkeammat kuin maassa keskimäärin. Kun kunnan asukasmäärä on yli 9500 asukasta niin kunnan palvelutarpeella suhteutettuun sote-menoon kunnan asukasmäärällä ei ole vaikutusta.</p><p>Kuntien välillä on isoja eroja sote-palvelujen tuottavuudessa. Taulukon kuuden ensimmäisen sote-alueen &rdquo;tehokkain&rdquo; neljännes kunnista pystyi tuottamaan palvelutarpeella vakioidut sote-palvelunsa 9,6 % edullisemmin kuin &rdquo;heikoin&rdquo; neljännes kunnista.</p><p>Yllä sanat &rdquo;tehokkain&rdquo; ja &rdquo;heikoin&rdquo; on laitettu heittomerkkeihin, koska tarvevakioidut menot(indeksi) ei kerro mitään sote-palvelujen laadusta. Pienempi tarvevakioitu menot(indeksi) saattaa kertoa siitä, että kunta säästää sote-palveluissa eli palveluita on liian vähän tarpeeseen nähden ja isompi tarvevakioitu menot (indeksi) saattaa kertoa paremmista palveluista.</p><p>Hyvä esimerkki kuntien välistä eroista on Turun ja Tampereen tarvevakioitujen sote-menojen 9% kustannusero Ouluun verrattuna (Tarvevakioidut menot indeksien erotus 0,09). Jos Turku ja Tampere pystyisivät tuottamaan palvelunsa yhtä hyvin/huonosti kuin Oulu (tarvevakioidut menot 96), niin Tampereen soten kustannukset olisivat olleet 68 miljoonaa euroa ja Turun 56 miljoonaa euroa pienemmät vuonna 2016.</p><p>Ensimmäinen sote-uudistus Paras-hankke (v.2006 - 2011) vähensi kuntien lukumäärää sadalla ja sen tavoitteena oli, että yli 20 000 asukkaan kunnat vastaisivat sote-palveluista. Tänä vuonna 84% sote-palveluista (&euro;) järjestää/tuottaa yli 20 000 asukkaan kunta, maakunnalliset kuntayhtymä (Eksote, Essote, Kainuun sote, Keusote,Kymsote, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Siun sote ja Soite) ja sairaanhoitopiiri.</p><p>Emme tarvitse käytännössä sote-uudistusta, koska 84% sote-palveluista(&euro;) tuotetaan leveämmillä hartioilla. Nykyisen järjestelmän korjaus vaatisi pienille kunnille enemmän taloudellista tukea. Pienten kuntien(15% väestöstä) vanhustenhoivan menojen tasaaminen samalle tasolle muun maan kanssa maksaisi 210 miljoonaa euroa vuodessa.</p><p>Nykyisen järjestelmän keskeinen ongelma on hoitoon pääsy. Tätä ongelmaa ovat poliitikot pahentaneet aliresursoimalla perusterveydenhuollon. Vuonna 2016 perusterveydenhuollon menot olivat 88 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2010 [3]. Erikoissairaanhoidon menot olivat vuonna 2016 puolestaan 1,7 miljardia eurot suuremmat kuin vuonna 2010.</p><p>Pärjäisimme ihan nykyisen ihan nykyistä sote-järjestelmää kehittämällä mutta joku sote-uudistus on tehtävä jotta tästä vuosikausia velloneesta sote-sopasta päästään eroon. Yksinkertaisin ja vähäriskisin sote-uudistus on siirtää kuntien perusterveydenhuolto sairaanhoitopiireille, joille myöhemmin verotusoikeus. Tämä takaisi terveyspalvelujen laadun säilymisen nykytasolla koko maan alueella tulevina kun palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Terveydenhuollon siirron jälkeen 90% sote-palveluista(&euro;) olisi isommilla järjestäjillä (sote-menot v. 2016). Uudistus vähentäisi pienimpien kuntien (15% väestöstä) sote-menoja 57%.</p><p>Toinen sote-uudistuksen vaihtoehto ovat itsehallinnolliset alueet, jotka järjestävät joko terveyspalvelunsa tai kaikki sote-palvelunsa alueellaan. Esimerkkinä Uusimaa, jossa Helsinki, Espoo ja Vantaa järjestävät sote-palvelunsa itse ja muu Uusimaa toimisi omana sote-alueena.</p><p>Oma suosikkini on Timo Aron ja Timo Widbomin&nbsp;kehittämä 12 optimaalisista maakuntaa, joka perustuu &rdquo;aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön todelliseen sijaintiin ja saavutettavuuteen&rdquo; [4]. Sen pohjalta voisi löytyä sopivat sote-alueet ilman maakuntamallia.</p><p>Sote-uudistuksen aikana on riidelty sote-alueen koosta. Monien mielestä isompi sote-alue tarjoaisi suuremmat kustannussäästöt. Tilastojen perusteella kunnan koolla ei ole vaikutusta palvelutarpeella vakioituihin sote-menoihin kun kunnan asukasmäärä on yli 9500 asukasta. Hallituksen esittämät 18 maakuntaa ovat siten riittävän suuria järjestämään sote-palvelunsa. Pienempi sote-alueiden määrä ei todennäköisesti toisi merkittävää kustannussäästöä tai laadullista palveluhyötyä verrattuna 18 sote-alueeseen.</p><p>Emme pysty rahoittamaan suurten ikäluokkien vanhusten palveluja pelkästään verotuloilla vaan joudumme ottamaan lisää valtionvelkaa. Myös muut länsimaat joutuvat tekemään samoin. Suomen valtion velka on tällä hetkellä 45 %Bkt, Italian 141 %Bkt ja Japanin 240 %Bkt.</p><p>En pidä järkevänä hallituksen sote-uudistusta sen riskien takia. Yksityisessä yrityksessä toimivaa järjestelmää ei muutettaisi, jos riskitaso olisi sama kuin tässä kokoomuksen ja keskustan lehmänkaupassa. Maakuntamalli on tarpeeton hallintotaso ja maakuntien määristä ja niiden tehtävistä tulisi ikuinen poliittinen vääntö tulevaisuudessa.</p><p>Länsimainen demokratia on haastettu autoritääristen johtajien toimesta. Suomessa demokratian takaajana on ollut pitkälti luottamus edustukselliseen demokratiaan ja hallintokoneistoon. Hallituksen kiistanalaisesta ja isoriskisestä lehmänkaupasta jää pysyvä haava kansalaisten luottamukseen edustuksellista demokratiaan kohtaan, jos se menee niukasti läpi kun hallituksen kannatus tällä hetkellä vain 34 prosenttia.</p><p>Haastan lopuksi lukijoita tutustumaan esitettyihin taulukoihin ja pohtimaan itse mikä on totuus sote-sopassa ja mikä olisi paras vaihtoehto sote-uudistukselle, jos katsoo sen tarpeelliseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet ja uusimmat tilastot:</p><p>[1]Tarvevakioidut menot: <a href="https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/talous-ja-politiikka/kustannukset-ja-vaikuttavuus/rahoitus/tarvevakioidut-menot">https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/talous-ja-politiikka/kustannukset-ja-vaikuttavuus/rahoitus/tarvevakioidut-menot</a></p><p>[2]Soten nettokustannukset: <a href="https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/kuntien-sosiaali-ja-terveydenhuollon">https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/kuntien-sosiaali-ja-terveydenhuollon</a></p><p>[3]Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2016: <a href="https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus">https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus</a></p><p>[4] 12 optimaalista maakuntaa: <a href="http://www.timoaro.fi/nykyiset-vai-optimaaliset-uudet-maakunnat/">http://www.timoaro.fi/nykyiset-vai-optimaaliset-uudet-maakunnat/</a></p><p>* Lisätty tekstissä 12 optimaallista maakuntaa toiseksi tekijäksi Timo Widbom ja korjattu viite 4.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vale, emävale, tilasto ja sote. Päätin viimein kaivaa tilastot esiin, jotta selviäisi mikä oikein on totuus tässä sote-sopassa. Tilastojen valossa tämän politiikkojen sote-ahdistuksen voisi luokitella ammattitaudiksi. Tauti on nyt edennyt terminaalivaiheeseen eli sote-lehmänkaupaksi, jossa maidon eli maakuntapäättäjien paikat saa keskusta ja kokoomuksen hyvä veli -verkosto pörriäiset saavat lihat eli rahat veroparatiisin ja me muut saamme sote-navetan takana olevan tunkion.

Paljon henkistä energiaa ja rahaa on kulunut selvitystöihin13 vuoden aikana kustannustehokkaan soten uudistamiseksi, vaikka varsinainen ongelma on Soten rahoitus tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen voisi julkaista käypä hoito -suositukset poliitikkojen sote-ahdistus ammattitautiin ennen kuin on liian myöhäistä.

Blogia varten olen tehnyt kaksi taulukkoa, joissa on esitetty 16 sote-alueen tarvevakioidut menot(indeksi) ja sote-palveluiden kustannuksia vuodelta 2016. Taulukoissa kunnat on jaettu virtuaalisiin sote-alueisiin kunnan koon mukaan pienimmästä suurimpaan.

Kuntien sote-palvelujen nettokustannukset ovat 3264 euroa asukasta kohti. Vanhusten palvelut ovat 538€, perusterveydenhuolto 607€ ja erikoissairaanhoito1204€ asukasta kohti. Vanhusten palvelujen menot oli saatu laskemalla yhteen ikääntyvien laitoshoito ja asumispalvelut sekä kotihoidon menot (ei asiakas erottelua). Perusterveydenhuolto ei sisällä suun terveyttä, jonka menot olivat 79€ asukasta kohti. Soten nettokustannukset ovat 17,9 miljardia euroa, josta terveydenhuollon osuus oli 56% ja sosiaalihuollon osuus 44%.

Pienimmissä kunnissa asukkaiden keski-ikä on isoja kuntia korkeampi, joka näkyy vanhusten palvelujen ja perusterveyden huollon menoissa. Pienimmillä kunnilla (5% väestöstä) vanhusten palvelut ovat 905€ asukasta kohti ja perusterveydenhuolto 877€ asukasta kohti. Perusterveydenhuollon menoihin sisältyy lyhyt aikainen vuodeosastohoito terveyskeskuksissa ja kaupunginsairaaloissa. Vuodenosastohoidon osuus vuonna 2016 oli 28% perusterveydenhuollon menoista.

Tarvevakioidut menot indeksi mahdollistaa kuntien sote-menojen vertailun toisiinsa nähden. Tarvevakioitu menot (indeksi) kertoo paljonko kunnan sote-meno(€) palvelutarve huomioon ottaen poikkeaa maan keskiarvosta (100). Palvelutarpeessa on huomioitu kuntien väestön ”ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema”.

Tarvevakioitu menot on hankala käsite ja THL:n tulkintaesimerkki on seuraava: ”jos kunnan tarvevakioidut menot(indeksi) ovat 95, niin kunnan palvelutarpeella suhteutetut sote-menot(€) ovat 5 prosenttia alhaisemmat kuin maassa keskimäärin.”

Helsingin tarvevakioitu menot -indeksi lasketaan seuraavasti. Helsingin nettomeno -indeksi on 88 (soten nettomeno(€) 88% maan keskiarvosta). Kun nettomeno- indeksi jaetaan Helsingin tarvekertoimella 0,88 (palvelutarve, koko maa on 1) niin tarvevakioiduksi menot -indeksiksi saadaan 100.

Maakunnista Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen palvelutarpeella suhteutetut sote-menot ovat 4 – 6 prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin. Kolmessa näistä maakunnista sote-palvelut tuottaa maakunnallinen kuntayhtymä.

Pienimpien kuntien (15% väestöstä, asukasluku <9440) palvelutarpeella suhteutetut sote-menot ovat 3% korkeammat kuin maassa keskimäärin. Kun kunnan asukasmäärä on yli 9500 asukasta niin kunnan palvelutarpeella suhteutettuun sote-menoon kunnan asukasmäärällä ei ole vaikutusta.

Kuntien välillä on isoja eroja sote-palvelujen tuottavuudessa. Taulukon kuuden ensimmäisen sote-alueen ”tehokkain” neljännes kunnista pystyi tuottamaan palvelutarpeella vakioidut sote-palvelunsa 9,6 % edullisemmin kuin ”heikoin” neljännes kunnista.

Yllä sanat ”tehokkain” ja ”heikoin” on laitettu heittomerkkeihin, koska tarvevakioidut menot(indeksi) ei kerro mitään sote-palvelujen laadusta. Pienempi tarvevakioitu menot(indeksi) saattaa kertoa siitä, että kunta säästää sote-palveluissa eli palveluita on liian vähän tarpeeseen nähden ja isompi tarvevakioitu menot (indeksi) saattaa kertoa paremmista palveluista.

Hyvä esimerkki kuntien välistä eroista on Turun ja Tampereen tarvevakioitujen sote-menojen 9% kustannusero Ouluun verrattuna (Tarvevakioidut menot indeksien erotus 0,09). Jos Turku ja Tampere pystyisivät tuottamaan palvelunsa yhtä hyvin/huonosti kuin Oulu (tarvevakioidut menot 96), niin Tampereen soten kustannukset olisivat olleet 68 miljoonaa euroa ja Turun 56 miljoonaa euroa pienemmät vuonna 2016.

Ensimmäinen sote-uudistus Paras-hankke (v.2006 - 2011) vähensi kuntien lukumäärää sadalla ja sen tavoitteena oli, että yli 20 000 asukkaan kunnat vastaisivat sote-palveluista. Tänä vuonna 84% sote-palveluista (€) järjestää/tuottaa yli 20 000 asukkaan kunta, maakunnalliset kuntayhtymä (Eksote, Essote, Kainuun sote, Keusote,Kymsote, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Siun sote ja Soite) ja sairaanhoitopiiri.

Emme tarvitse käytännössä sote-uudistusta, koska 84% sote-palveluista(€) tuotetaan leveämmillä hartioilla. Nykyisen järjestelmän korjaus vaatisi pienille kunnille enemmän taloudellista tukea. Pienten kuntien(15% väestöstä) vanhustenhoivan menojen tasaaminen samalle tasolle muun maan kanssa maksaisi 210 miljoonaa euroa vuodessa.

Nykyisen järjestelmän keskeinen ongelma on hoitoon pääsy. Tätä ongelmaa ovat poliitikot pahentaneet aliresursoimalla perusterveydenhuollon. Vuonna 2016 perusterveydenhuollon menot olivat 88 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2010 [3]. Erikoissairaanhoidon menot olivat vuonna 2016 puolestaan 1,7 miljardia eurot suuremmat kuin vuonna 2010.

Pärjäisimme ihan nykyisen ihan nykyistä sote-järjestelmää kehittämällä mutta joku sote-uudistus on tehtävä jotta tästä vuosikausia velloneesta sote-sopasta päästään eroon. Yksinkertaisin ja vähäriskisin sote-uudistus on siirtää kuntien perusterveydenhuolto sairaanhoitopiireille, joille myöhemmin verotusoikeus. Tämä takaisi terveyspalvelujen laadun säilymisen nykytasolla koko maan alueella tulevina kun palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Terveydenhuollon siirron jälkeen 90% sote-palveluista(€) olisi isommilla järjestäjillä (sote-menot v. 2016). Uudistus vähentäisi pienimpien kuntien (15% väestöstä) sote-menoja 57%.

Toinen sote-uudistuksen vaihtoehto ovat itsehallinnolliset alueet, jotka järjestävät joko terveyspalvelunsa tai kaikki sote-palvelunsa alueellaan. Esimerkkinä Uusimaa, jossa Helsinki, Espoo ja Vantaa järjestävät sote-palvelunsa itse ja muu Uusimaa toimisi omana sote-alueena.

Oma suosikkini on Timo Aron ja Timo Widbomin kehittämä 12 optimaalisista maakuntaa, joka perustuu ”aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön todelliseen sijaintiin ja saavutettavuuteen” [4]. Sen pohjalta voisi löytyä sopivat sote-alueet ilman maakuntamallia.

Sote-uudistuksen aikana on riidelty sote-alueen koosta. Monien mielestä isompi sote-alue tarjoaisi suuremmat kustannussäästöt. Tilastojen perusteella kunnan koolla ei ole vaikutusta palvelutarpeella vakioituihin sote-menoihin kun kunnan asukasmäärä on yli 9500 asukasta. Hallituksen esittämät 18 maakuntaa ovat siten riittävän suuria järjestämään sote-palvelunsa. Pienempi sote-alueiden määrä ei todennäköisesti toisi merkittävää kustannussäästöä tai laadullista palveluhyötyä verrattuna 18 sote-alueeseen.

Emme pysty rahoittamaan suurten ikäluokkien vanhusten palveluja pelkästään verotuloilla vaan joudumme ottamaan lisää valtionvelkaa. Myös muut länsimaat joutuvat tekemään samoin. Suomen valtion velka on tällä hetkellä 45 %Bkt, Italian 141 %Bkt ja Japanin 240 %Bkt.

En pidä järkevänä hallituksen sote-uudistusta sen riskien takia. Yksityisessä yrityksessä toimivaa järjestelmää ei muutettaisi, jos riskitaso olisi sama kuin tässä kokoomuksen ja keskustan lehmänkaupassa. Maakuntamalli on tarpeeton hallintotaso ja maakuntien määristä ja niiden tehtävistä tulisi ikuinen poliittinen vääntö tulevaisuudessa.

Länsimainen demokratia on haastettu autoritääristen johtajien toimesta. Suomessa demokratian takaajana on ollut pitkälti luottamus edustukselliseen demokratiaan ja hallintokoneistoon. Hallituksen kiistanalaisesta ja isoriskisestä lehmänkaupasta jää pysyvä haava kansalaisten luottamukseen edustuksellista demokratiaan kohtaan, jos se menee niukasti läpi kun hallituksen kannatus tällä hetkellä vain 34 prosenttia.

Haastan lopuksi lukijoita tutustumaan esitettyihin taulukoihin ja pohtimaan itse mikä on totuus sote-sopassa ja mikä olisi paras vaihtoehto sote-uudistukselle, jos katsoo sen tarpeelliseksi.

 

Lähteet ja uusimmat tilastot:

[1]Tarvevakioidut menot: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/talous-ja-politiikka/kustannukset-ja-vaikuttavuus/rahoitus/tarvevakioidut-menot

[2]Soten nettokustannukset: https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/kuntien-sosiaali-ja-terveydenhuollon

[3]Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2016: https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus

[4] 12 optimaalista maakuntaa: http://www.timoaro.fi/nykyiset-vai-optimaaliset-uudet-maakunnat/

* Lisätty tekstissä 12 optimaallista maakuntaa toiseksi tekijäksi Timo Widbom ja korjattu viite 4. 

 

]]>
6 http://alokkila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270570-sotesta-84-on-jo-leveammilla-hartioilla#comments Kunta ja sote-uudistus Fri, 01 Mar 2019 15:17:06 +0000 Ari Lokkila http://alokkila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270570-sotesta-84-on-jo-leveammilla-hartioilla
Sotea suurempi asia on Suomen yhteiskuntajärjestys, jota nyt rapautetaan http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270531-sotea-suurempi-asia-on-suomen-yhteiskuntajarjestys-jota-nyt-rapautetaan <p>Sipilän hallitus ei edes yritä noudattaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa vastauksessaan, toteavat IS:n haastattelemat asiantuntijat. Heidän mielestään tällä piittaamattomuudella voi olla arvaamattomia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallituksen kyseenalaisilla menettelytavoilla ollaan vaurioittamassa vakavasti Suomen yhteiskuntajärjestystä. Tämä on paljon vakavampi asia kuin sote.</p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006018790.html" title="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006018790.html">https://www.is.fi/politiikka/art-2000006018790.html</a></p><p>Myös epäeettisiä menetelmiä käytetään perustuslakia uhmaavan soten saamiseksi eteenpäin. &nbsp;</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/273205-poikkeuksellisen-ruma-naytelma-sote-valiokunnassa-kansanedustajat-tylyttavat" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/273205-poikkeuksellisen-ruma-naytelma-sote-valiokunnassa-kansanedustajat-tylyttavat">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/273205-poikkeuksellisen-ruma-naytelma-s...</a></p><p>Eduskunnan puhemies (puhenainen?) Risikko ei ole tainut &nbsp;vielä ehtiä kertomaan valiokunnille asiallisista toimintatavoista, joista piti keskustella professoreille tarjoamansa kahvittelun lomassa.</p><p>Uusi maan tapa näyttää olevan, että eduskunta ei kykene valvomaan hallitusten esitysten perustuslaillisuutta. Professorithan joutuivat twiittaamalla pysäyttämään tiedustelulakienkin etenemisen eduskunnassa muutama viikko sitten. &nbsp;</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006001117.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006001117.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006001117.html</a></p><p>Näitä tapauksia alkaa olla liikaa. Tässä vielä yksi esimerkki lisää:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/260550-professorit-karmea-virhe-perustuslain-kiireellisyysaanestyksessa-eduskunta-selittaa" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/260550-professorit-karmea-virhe-perustuslain-kiireellisyysaanestyksessa-eduskunta-selittaa">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/260550-professorit-karmea-virhe-perustu...</a></p><p>Kaikki tämä johtuu tietysti Sipilän hallituksen avokonttorissa aikoinaan sovituista Sitran ohjeistamista &rdquo;ketteristä&rdquo; toimintatavoista. Kun hallituksella on valiokunnissa enemmistö, se pystyy ohjaamaan valiokuntia haluamaansa tulokseen.</p><p>Kuka vielä sanoo, ettei Suomessa tarvita hallituksesta riippumatonta perustuslakituomioistuinta?</p><p>Vakavinta on kuitenkin, että hallitus luo toimintamallin, jossa laillisuudesta ei tarvitse piitata, kun valtaan on päässyt. Argumentit ovat tuttuja tuolta diktatuurien historiasta: &rdquo; 14 vuotta on jahkailtu, nyt on toiminnan aika&rdquo;, &rdquo;pohdinta riittää, on toiminnan aika&rdquo;, &rdquo;kansa haluaa tekoja, ei puhetta&rdquo;.</p><p>Myös kadunmiehelle annetaan malli, jossa voi toimia laeista piittaamatta.</p><p>Pidän tilannetta äärimmäisen vakavana. Ainoa mahdollisuutemme on vaikuttaa vaaleissa ja pysäyttää tämä kehitys.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilän hallitus ei edes yritä noudattaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa vastauksessaan, toteavat IS:n haastattelemat asiantuntijat. Heidän mielestään tällä piittaamattomuudella voi olla arvaamattomia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallituksen kyseenalaisilla menettelytavoilla ollaan vaurioittamassa vakavasti Suomen yhteiskuntajärjestystä. Tämä on paljon vakavampi asia kuin sote.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006018790.html

Myös epäeettisiä menetelmiä käytetään perustuslakia uhmaavan soten saamiseksi eteenpäin.  

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/273205-poikkeuksellisen-ruma-naytelma-sote-valiokunnassa-kansanedustajat-tylyttavat

Eduskunnan puhemies (puhenainen?) Risikko ei ole tainut  vielä ehtiä kertomaan valiokunnille asiallisista toimintatavoista, joista piti keskustella professoreille tarjoamansa kahvittelun lomassa.

Uusi maan tapa näyttää olevan, että eduskunta ei kykene valvomaan hallitusten esitysten perustuslaillisuutta. Professorithan joutuivat twiittaamalla pysäyttämään tiedustelulakienkin etenemisen eduskunnassa muutama viikko sitten.  

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006001117.html

Näitä tapauksia alkaa olla liikaa. Tässä vielä yksi esimerkki lisää:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/260550-professorit-karmea-virhe-perustuslain-kiireellisyysaanestyksessa-eduskunta-selittaa

Kaikki tämä johtuu tietysti Sipilän hallituksen avokonttorissa aikoinaan sovituista Sitran ohjeistamista ”ketteristä” toimintatavoista. Kun hallituksella on valiokunnissa enemmistö, se pystyy ohjaamaan valiokuntia haluamaansa tulokseen.

Kuka vielä sanoo, ettei Suomessa tarvita hallituksesta riippumatonta perustuslakituomioistuinta?

Vakavinta on kuitenkin, että hallitus luo toimintamallin, jossa laillisuudesta ei tarvitse piitata, kun valtaan on päässyt. Argumentit ovat tuttuja tuolta diktatuurien historiasta: ” 14 vuotta on jahkailtu, nyt on toiminnan aika”, ”pohdinta riittää, on toiminnan aika”, ”kansa haluaa tekoja, ei puhetta”.

Myös kadunmiehelle annetaan malli, jossa voi toimia laeista piittaamatta.

Pidän tilannetta äärimmäisen vakavana. Ainoa mahdollisuutemme on vaikuttaa vaaleissa ja pysäyttää tämä kehitys.

]]>
2 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270531-sotea-suurempi-asia-on-suomen-yhteiskuntajarjestys-jota-nyt-rapautetaan#comments Juha Sipilän hallitus Kunta ja sote-uudistus Laillisuus Perustuslaki Yhteiskuntajärjestys Fri, 01 Mar 2019 06:45:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270531-sotea-suurempi-asia-on-suomen-yhteiskuntajarjestys-jota-nyt-rapautetaan
Kumpi on epäpätevämpi: lähihoitaja vai hoivakodin pomo? http://hannakaisalahde.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268657-kumpi-on-epapatevampi-lahihoitaja-vai-hoivakodin-pomo <p>Viime päivinä on noussut esille kauheita uutisia vanhusten luokattomasta kohtelusta yksityisissä hoivakodeissa ympäri maan. Ei ole kauaakaan aikaa, kun päivän polttavana asiana keskusteliin lähihoitajien koulutustasosta, osaamisesta ja koulutukseen ottojärjestelmästä. Opetusministeriä myöten asiaa kauhisteltiin. Oltiin sitä mieltä, että kaikki maamme hoivakotien ja muiden palvelupaikkojen ongelmat johtuivat osaamattomista lähihoitajista, joilla ei ollut edes käytöstapoja. Johtaminen ei ollut mikään ongelma.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Henkilöstöongelmat juontavat yleensä juurensa johdon toiminnasta, tai toimimattomuudesta.&nbsp; Yksittäisten lähihoitajien osaamattomuudesta käyty keskustelu on ollut naurettavaa, jos sitä vertaa johdon tasolta nyt esille nousseisiin piittaamattomuuksiin ja ammattiataidottomuuteen. Millaisia johtajia yksityisissä hoivakodeissa oikein on? Itselle ainakin herää kysymys, että onko heillä kaikilla käsitystä hoiva-alan substanssista, millaista geriatrista osaamista löytyy, onko millaiset tutkinnot ja millaista osaamista henkilöstöjohtamisesta tai muusta johtamisesta? Julkisen palvelun puolella pidetään yleensä huolta siitä, että johtotehtäviin valittavilla henkilöillä on tessin mukaiset kelpoisuusehdot täytettyinä ja lisäksi valittavilla on henkilöstöosaamista ja johtamiskokemusta kyseiseltä alalta. Pitkää työkokemusta erikoisalan kenttätyössä arvostetaan yleensä myös.&nbsp; Julkisella puolella hakuprosessit ovat hakijoille avoimet ja siksi ansiovertailut on tehtävä tarkasti. Mikä mahtaa olla tilanne yksityisten palvelun tarjoajien suhteen? Osaako joku kertoa tästä? &nbsp;Millaisia kelpoisuusehtoja noudatetaan ja kuinka julkisia rekrytointiprosessit yleensä ovat?</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kun hallitus on tuomassa kiistellyn sote-lainsäädäntöä koskevan paketin Eduskunnan käsiteltäväksi, toivon todella, että viime päivien raadollisella uutisoinnilla on kriittinen vaikutus lakien käsittelyyn Eduskunnassa. Tiedämme, että yksityisiä palveluja tarvitaan julkisten palvelujen tueksi, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Lakitekstiin tulisi ensisijassa kirjata perusopetuslain kaltainen kielto, että sosiaali- ja terveyspalveluja ei saa tuottaa taloudellisen hyödyn tavoittelemismielessä. Tämä koskisi niin hoivapalveluja, lastensuojelun palveluja, päivähoitopalveluja ja vammaispalveluja. Suomella ei ole varaa muuhun, kuin ihmisoikeuksista huolehtimiseen. Meidän tulee turvata vahvalla lainsäädännällä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perusoikeudet, jotka ovat hoiva ja huolenpito.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime päivinä on noussut esille kauheita uutisia vanhusten luokattomasta kohtelusta yksityisissä hoivakodeissa ympäri maan. Ei ole kauaakaan aikaa, kun päivän polttavana asiana keskusteliin lähihoitajien koulutustasosta, osaamisesta ja koulutukseen ottojärjestelmästä. Opetusministeriä myöten asiaa kauhisteltiin. Oltiin sitä mieltä, että kaikki maamme hoivakotien ja muiden palvelupaikkojen ongelmat johtuivat osaamattomista lähihoitajista, joilla ei ollut edes käytöstapoja. Johtaminen ei ollut mikään ongelma. 

 

Henkilöstöongelmat juontavat yleensä juurensa johdon toiminnasta, tai toimimattomuudesta.  Yksittäisten lähihoitajien osaamattomuudesta käyty keskustelu on ollut naurettavaa, jos sitä vertaa johdon tasolta nyt esille nousseisiin piittaamattomuuksiin ja ammattiataidottomuuteen. Millaisia johtajia yksityisissä hoivakodeissa oikein on? Itselle ainakin herää kysymys, että onko heillä kaikilla käsitystä hoiva-alan substanssista, millaista geriatrista osaamista löytyy, onko millaiset tutkinnot ja millaista osaamista henkilöstöjohtamisesta tai muusta johtamisesta? Julkisen palvelun puolella pidetään yleensä huolta siitä, että johtotehtäviin valittavilla henkilöillä on tessin mukaiset kelpoisuusehdot täytettyinä ja lisäksi valittavilla on henkilöstöosaamista ja johtamiskokemusta kyseiseltä alalta. Pitkää työkokemusta erikoisalan kenttätyössä arvostetaan yleensä myös.  Julkisella puolella hakuprosessit ovat hakijoille avoimet ja siksi ansiovertailut on tehtävä tarkasti. Mikä mahtaa olla tilanne yksityisten palvelun tarjoajien suhteen? Osaako joku kertoa tästä?  Millaisia kelpoisuusehtoja noudatetaan ja kuinka julkisia rekrytointiprosessit yleensä ovat?

 

Nyt kun hallitus on tuomassa kiistellyn sote-lainsäädäntöä koskevan paketin Eduskunnan käsiteltäväksi, toivon todella, että viime päivien raadollisella uutisoinnilla on kriittinen vaikutus lakien käsittelyyn Eduskunnassa. Tiedämme, että yksityisiä palveluja tarvitaan julkisten palvelujen tueksi, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Lakitekstiin tulisi ensisijassa kirjata perusopetuslain kaltainen kielto, että sosiaali- ja terveyspalveluja ei saa tuottaa taloudellisen hyödyn tavoittelemismielessä. Tämä koskisi niin hoivapalveluja, lastensuojelun palveluja, päivähoitopalveluja ja vammaispalveluja. Suomella ei ole varaa muuhun, kuin ihmisoikeuksista huolehtimiseen. Meidän tulee turvata vahvalla lainsäädännällä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perusoikeudet, jotka ovat hoiva ja huolenpito.

]]>
0 http://hannakaisalahde.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268657-kumpi-on-epapatevampi-lahihoitaja-vai-hoivakodin-pomo#comments Ammatillinen koulutus Hoivapalvelut Kunta ja sote-uudistus Osaaminen Ykstyistäminen Tue, 29 Jan 2019 20:40:11 +0000 Hanna-Kaisa Lähde http://hannakaisalahde.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268657-kumpi-on-epapatevampi-lahihoitaja-vai-hoivakodin-pomo
Esperiä Caren hoivakotia ei olisi pitänyt sulkea http://willedebaucherdahl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268651-esperia-ei-olisi-pitanyt-sulkea <p>Nyt kun p@$ka on siirtynyt vanhusten housuista tuulettimeen on hyvä alkaa pelaamaan Kuka on syyllinen-leikkiä, joka toimii näin: osoita kaikkea muuta sormella paitsi elefanttia huoneessa. Jos et vielä tiedä mikä se elefantti tässä kyseisessä huoneessa on, ei hätää, tiedät sen viimeistään tämän artikkelin lopussa.<br /><br />Tämän hetken kuuma peruna, eli Hoivatalo Esperi Caren kummallisuudet ja tökeröt toimintatavat, ei ole mitään täysin odottamatonta. Vai onko todella niin ihmeellistä ajatella, että yksityissektorin pyörittämä &#39;hoivakoti&#39; voittojen tavoittelun kiimassaan, aivan tarkoituksenmukaisesti laiminlöisi oman liiketoimintansa pääelementin, eli sen &#39;caren&#39;? Ei, se ei ole mitenkään ihmeellistä. Oli vain ajan kysymys milloin tämä tulee julki.<br />Haluan vielä painottaa tätä; on aivan vajaamielistä antaa yksityisten tahojen haltuun mitään osaa terveydenhuollosta ja muusta hoivatoiminnasta, koska näitä &#39;palveluntarjoajia&#39; ei motivoi mikään muu kuin se, kuinka paljon voi nyhtää rahaa näennäisestä palvelusta. Tämä ei ensinnäkään ole reilua hoidettaville ja hoivattaville, eikä myöskään heidän omaisilleen, eikä henkilökunnalle, joka näissä paikoissa työskentelee.<br /><br />Hätätoimenpiteenä Valvira on nyt ilmeisesti antanut sulkemispäätöksen tälle Esperi Caren hoivakodille. Oliko tämä oikea veto? No, ainakin poliittisia irtopisteitä kalastaville &#39;puhetta vaan ei tekoja&#39;-puolueille tämä on kuin märkä päiväuni. Koston suolainen verimakkara maistuu!<br /><br />Mutta entäs ne vanhukset? Heitä ei paikan sulkupäätös lämmitä.<br /><br />Eli mitä tuo Valviran sulkupäätös itseasiassa saa aikaiseksi? Asia lakaistaan maton alle leimalla &#39;Käsitelty&#39;. Esperin seuraaja on todennäköisesti jo työn alla ellei jopa toiminnassa. Ehkä sen nimi on nokkelasti &#39;Vesperi Care&#39;.<br /><br />Esitän nyt <strong>radikaalin</strong> idean.<br /><br />Mitä, jos... Ah, rakastan käyttää tätä aloitusta positiivisessa ja samalla inhoan, kun ihmiset käyttävät tätä aloitusta negatiivisessa. Mutta takaisin asiaan.<br /><br />Mitä, jos.... valtio olisi huostaanottanut Esperin hoivakodin toiminnan ja jatkanut sen pyörittämistä paremmin resurssein ja tarjoten vanhuksille ihan oikeaa palvelua tai siis &#39;carea&#39;?<br />Tämä olisi varmasti ollut hyvä ratkaisu. Ainakin parempi kuin tuo sulkupäätös.<br /><br />Esitän nyt <strong>vielä radikaalimman</strong> idean.<br /><br />Mitä, jos... valtio olisi huostaanottanut Esperin hoivakodin toiminnan ja myynyt sen matalakorkoisella lainalla Esperin hoivakodin henkilökunnalle, joka voisi demokraattisesti johtaa/pyörittää yritystä, päättää omista palkoistaan ja olla tyytyväisiä päästessään tarjoamaan vanhuksille sitä hyvää eettistä hoivaa tai siis &#39;super carea&#39;?<br />Tämä olisi varmasti ollut hyvä ratkaisu. Ehkä jopa paras ratkaisu kaikista.<br /><br />Mielestäni edellämainitut kaksi ratkaisua olisivat olleet parempi ratkaisu, kuin se, että pyyhitään nyt tämä ongelma sinne maton alle pois silmistä ja pois mielistä.<br /><br />Joillekin ideani saattavat kuulostaa utopistisilta.<br /><br />Mun mielestä on parempi pyrkiä kohti Utopiaa kuin tyytyä Dystopiaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kun p@$ka on siirtynyt vanhusten housuista tuulettimeen on hyvä alkaa pelaamaan Kuka on syyllinen-leikkiä, joka toimii näin: osoita kaikkea muuta sormella paitsi elefanttia huoneessa. Jos et vielä tiedä mikä se elefantti tässä kyseisessä huoneessa on, ei hätää, tiedät sen viimeistään tämän artikkelin lopussa.

Tämän hetken kuuma peruna, eli Hoivatalo Esperi Caren kummallisuudet ja tökeröt toimintatavat, ei ole mitään täysin odottamatonta. Vai onko todella niin ihmeellistä ajatella, että yksityissektorin pyörittämä 'hoivakoti' voittojen tavoittelun kiimassaan, aivan tarkoituksenmukaisesti laiminlöisi oman liiketoimintansa pääelementin, eli sen 'caren'? Ei, se ei ole mitenkään ihmeellistä. Oli vain ajan kysymys milloin tämä tulee julki.
Haluan vielä painottaa tätä; on aivan vajaamielistä antaa yksityisten tahojen haltuun mitään osaa terveydenhuollosta ja muusta hoivatoiminnasta, koska näitä 'palveluntarjoajia' ei motivoi mikään muu kuin se, kuinka paljon voi nyhtää rahaa näennäisestä palvelusta. Tämä ei ensinnäkään ole reilua hoidettaville ja hoivattaville, eikä myöskään heidän omaisilleen, eikä henkilökunnalle, joka näissä paikoissa työskentelee.

Hätätoimenpiteenä Valvira on nyt ilmeisesti antanut sulkemispäätöksen tälle Esperi Caren hoivakodille. Oliko tämä oikea veto? No, ainakin poliittisia irtopisteitä kalastaville 'puhetta vaan ei tekoja'-puolueille tämä on kuin märkä päiväuni. Koston suolainen verimakkara maistuu!

Mutta entäs ne vanhukset? Heitä ei paikan sulkupäätös lämmitä.

Eli mitä tuo Valviran sulkupäätös itseasiassa saa aikaiseksi? Asia lakaistaan maton alle leimalla 'Käsitelty'. Esperin seuraaja on todennäköisesti jo työn alla ellei jopa toiminnassa. Ehkä sen nimi on nokkelasti 'Vesperi Care'.

Esitän nyt radikaalin idean.

Mitä, jos... Ah, rakastan käyttää tätä aloitusta positiivisessa ja samalla inhoan, kun ihmiset käyttävät tätä aloitusta negatiivisessa. Mutta takaisin asiaan.

Mitä, jos.... valtio olisi huostaanottanut Esperin hoivakodin toiminnan ja jatkanut sen pyörittämistä paremmin resurssein ja tarjoten vanhuksille ihan oikeaa palvelua tai siis 'carea'?
Tämä olisi varmasti ollut hyvä ratkaisu. Ainakin parempi kuin tuo sulkupäätös.

Esitän nyt vielä radikaalimman idean.

Mitä, jos... valtio olisi huostaanottanut Esperin hoivakodin toiminnan ja myynyt sen matalakorkoisella lainalla Esperin hoivakodin henkilökunnalle, joka voisi demokraattisesti johtaa/pyörittää yritystä, päättää omista palkoistaan ja olla tyytyväisiä päästessään tarjoamaan vanhuksille sitä hyvää eettistä hoivaa tai siis 'super carea'?
Tämä olisi varmasti ollut hyvä ratkaisu. Ehkä jopa paras ratkaisu kaikista.

Mielestäni edellämainitut kaksi ratkaisua olisivat olleet parempi ratkaisu, kuin se, että pyyhitään nyt tämä ongelma sinne maton alle pois silmistä ja pois mielistä.

Joillekin ideani saattavat kuulostaa utopistisilta.

Mun mielestä on parempi pyrkiä kohti Utopiaa kuin tyytyä Dystopiaan.

 

]]>
1 http://willedebaucherdahl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268651-esperia-ei-olisi-pitanyt-sulkea#comments Esperi care Kunta ja sote-uudistus Vanhushoiva Yksityistäminen Tue, 29 Jan 2019 18:04:23 +0000 Wille Dahl http://willedebaucherdahl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268651-esperia-ei-olisi-pitanyt-sulkea
Vanhustenhoidossa nykytilanne on kestämätön http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268620-vanhustenhoidossa-nykytilanne-on-kestamaton <p>Viime päivinä otsikoihin on noussut laajasti vanhustenhoidon ongelmat ja toimintatavat yksityisessä hoivayrityksessä. Toiminta ei ole mitenkään hyväksyttävää. Aiemmin syksyllä esillä olivat lastensuojelun laitoksiin sijoitettujen lasten huolenpidon ongelmat. Myös vammaispalveluissa on kilpailutusten myötä ollut monia ongelmia. Kun ongelmia nousee esille, syytöksiä alkaa lennellä ilmaan, ja tilanne usein kärjistyy vastakkainasetteluksi julkisen ja yksityisen toiminnan välille. Vastakkainasettelu ei kuitenkaan johda mihinkään, sillä kaikki tiedämme että on sekä hyvin että huonosti palveluja tuottavia sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.</p><p>Nykyisin sosiaali-ja terveyspalveluita järjestää vajaa 300 kuntaa ja kuntayhtymää. Monet kunnat ovat ostaneet hoivapalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluiden hankkiminen ostopalveluna ei kuitenkaan tarkoita kunnan valvontavastuun poistumista. Kunta on vastuussa asukkaiden lakisääteisten palveluiden asianmukaisesta ja laadukkaasta hoidosta.&nbsp; Kunnan lisäksi myös aluehallintovirastot ja Valvira valvovat niiden toimintaa. Kokoomus on esittänyt että jatkossa myös oikeusasiamies saataisiin valvomaan vanhusten oikeuksien toteutumista, ja sitä varten onkin jo vuodelle 2019 osoitettu resursseja.</p><p>Nykytilanteen ongelmat ovat monisyisiä. Merkittävä asia on puutteellinen palveluiden hankinta-ja kilpailutusosaaminen kunnissa. Monissa, erityisesti pienemmissä kunnissa, ei ole osaamista ja taitoa tehdä laadukkaita ja sopimusteknisesti ja sisällöllisesti laadukkaita kilpailutuksia ja hankintoja. Kun ongelmia ilmenee, huomataan sopimuksen puutteet, ja ei ole osaamista tai uskallusta puuttua tarpeeksi tiukasti sopimusrikkomuksiin. Nykymalli muistuttaakin villiä länttä, joka on otollinen maaperä suurille hoivayrityksille hyödyntää sekavaa tilannetta, joka ei tunnu olevan kenenkään vastuulla. Mitä pidempään nykyiset sekavat ja monin paikoin osaamattomat hankinnat jatkuvat ihmisten elämän tärkeillä palveluilla, tilanteeseen ei saada muutosta. Mitä pidempään Suomessa poliittisesti ei saada tehtyä päätöksiä sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämisestä, yksityiset terveys-ja hoivajätit jatkavat kasvuaan. Tämä kaikki sen takia ettei saada poliittisesti ratkaistua yli 10 vuoden vatuloinnin jälkeen miten Suomessa järjestetään sosiaali-ja terveydenhuolto. Samanaikaisesti henkilöstö yrittää tehdä työtänsä arvojen ja todellisuuden välisessä ristiriidassa. Ei ihme, että henkilökunta uupuu ja äänestää jaloillaan.&nbsp;</p><p>Hoidon laatuun vaikuttavat oleellisella tavalla henkilöstön sitoutuminen, työhyvinvointi, täydennyskoulutus, asianmukaiset asiakkaiden tarpeiden mukaiset resurssit ja hyvä johtaminen. Henkilöstöstä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä hoivapalvelumme nojaavat henkilöstön työpanokseen. Pääsääntöisesti mitä paremmin huolehdimme henkilöstöstämme, ja johtaminen on kunnossa, sitä laadukkaampaa hoitoa vanhukset saavat. Hyvinvointivaltiossa hoivan tarpeessa olevien asukkaiden on voitava luottaa siihen, että heistä pidetään huolta, olivat he sitten lapsia, vanhuksia, vammaisia tai muuten hoivan tarpeessa olevia.&nbsp;</p><p>Sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistaminen on välttämätöntä sillä tarvitsemme vahvempia palveluiden järjestäjiä ja laadukkaita ja turvallisia palveluita yhä ikääntyvälle väestöllemme. &nbsp;SOTE-uudistuksen sisältämä henkilökohtainen budjetti mahdollistaa asiakkaan tuomisen palvelujen keskiöön. Kun vanhuksella on mahdollisuus valita eri hoivapaikkojen välillä, parhaat hoivapaikat selviytyvät ja laatuun on panostettava. Valvonnan keskittämisellä valvonnan määrään ja suunnitteluun on samalla paremmat lähtökohdat.Tarvitsemme myös ihmisten ulottuville avointa ja julkista tietoa&nbsp;palvelujen laadusta ja sisällöstä sekä&nbsp;vertailukelpoisia laatumittareita. Niissä palveluissa, joissa käytetään verorahaa, on päätöksenteon ja laadunhallinnan oltava avointa ja läpinäkyvää.</p><p>Meidän päättäjien on pystyttävä tekemään päätöksiä sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisen osalta. Julkisesti rahoitettujen lakisääteisten palveluiden järjestäminen on saatava laajemmille ja osaavammille hartioille. Nykytilanne ei vain voi jatkua, jos tunnemme vastuumme asukkaiden asianmukaisesta ja inhimillisestä palveluiden järjestämisestä. Epävarmuus tulevasta on poissa sekä henkilöstön että palvelujen tarvitsevien hyvinvoinnista ja palveluista.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime päivinä otsikoihin on noussut laajasti vanhustenhoidon ongelmat ja toimintatavat yksityisessä hoivayrityksessä. Toiminta ei ole mitenkään hyväksyttävää. Aiemmin syksyllä esillä olivat lastensuojelun laitoksiin sijoitettujen lasten huolenpidon ongelmat. Myös vammaispalveluissa on kilpailutusten myötä ollut monia ongelmia. Kun ongelmia nousee esille, syytöksiä alkaa lennellä ilmaan, ja tilanne usein kärjistyy vastakkainasetteluksi julkisen ja yksityisen toiminnan välille. Vastakkainasettelu ei kuitenkaan johda mihinkään, sillä kaikki tiedämme että on sekä hyvin että huonosti palveluja tuottavia sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.

Nykyisin sosiaali-ja terveyspalveluita järjestää vajaa 300 kuntaa ja kuntayhtymää. Monet kunnat ovat ostaneet hoivapalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluiden hankkiminen ostopalveluna ei kuitenkaan tarkoita kunnan valvontavastuun poistumista. Kunta on vastuussa asukkaiden lakisääteisten palveluiden asianmukaisesta ja laadukkaasta hoidosta.  Kunnan lisäksi myös aluehallintovirastot ja Valvira valvovat niiden toimintaa. Kokoomus on esittänyt että jatkossa myös oikeusasiamies saataisiin valvomaan vanhusten oikeuksien toteutumista, ja sitä varten onkin jo vuodelle 2019 osoitettu resursseja.

Nykytilanteen ongelmat ovat monisyisiä. Merkittävä asia on puutteellinen palveluiden hankinta-ja kilpailutusosaaminen kunnissa. Monissa, erityisesti pienemmissä kunnissa, ei ole osaamista ja taitoa tehdä laadukkaita ja sopimusteknisesti ja sisällöllisesti laadukkaita kilpailutuksia ja hankintoja. Kun ongelmia ilmenee, huomataan sopimuksen puutteet, ja ei ole osaamista tai uskallusta puuttua tarpeeksi tiukasti sopimusrikkomuksiin. Nykymalli muistuttaakin villiä länttä, joka on otollinen maaperä suurille hoivayrityksille hyödyntää sekavaa tilannetta, joka ei tunnu olevan kenenkään vastuulla. Mitä pidempään nykyiset sekavat ja monin paikoin osaamattomat hankinnat jatkuvat ihmisten elämän tärkeillä palveluilla, tilanteeseen ei saada muutosta. Mitä pidempään Suomessa poliittisesti ei saada tehtyä päätöksiä sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämisestä, yksityiset terveys-ja hoivajätit jatkavat kasvuaan. Tämä kaikki sen takia ettei saada poliittisesti ratkaistua yli 10 vuoden vatuloinnin jälkeen miten Suomessa järjestetään sosiaali-ja terveydenhuolto. Samanaikaisesti henkilöstö yrittää tehdä työtänsä arvojen ja todellisuuden välisessä ristiriidassa. Ei ihme, että henkilökunta uupuu ja äänestää jaloillaan. 

Hoidon laatuun vaikuttavat oleellisella tavalla henkilöstön sitoutuminen, työhyvinvointi, täydennyskoulutus, asianmukaiset asiakkaiden tarpeiden mukaiset resurssit ja hyvä johtaminen. Henkilöstöstä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä hoivapalvelumme nojaavat henkilöstön työpanokseen. Pääsääntöisesti mitä paremmin huolehdimme henkilöstöstämme, ja johtaminen on kunnossa, sitä laadukkaampaa hoitoa vanhukset saavat. Hyvinvointivaltiossa hoivan tarpeessa olevien asukkaiden on voitava luottaa siihen, että heistä pidetään huolta, olivat he sitten lapsia, vanhuksia, vammaisia tai muuten hoivan tarpeessa olevia. 

Sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistaminen on välttämätöntä sillä tarvitsemme vahvempia palveluiden järjestäjiä ja laadukkaita ja turvallisia palveluita yhä ikääntyvälle väestöllemme.  SOTE-uudistuksen sisältämä henkilökohtainen budjetti mahdollistaa asiakkaan tuomisen palvelujen keskiöön. Kun vanhuksella on mahdollisuus valita eri hoivapaikkojen välillä, parhaat hoivapaikat selviytyvät ja laatuun on panostettava. Valvonnan keskittämisellä valvonnan määrään ja suunnitteluun on samalla paremmat lähtökohdat.Tarvitsemme myös ihmisten ulottuville avointa ja julkista tietoa palvelujen laadusta ja sisällöstä sekä vertailukelpoisia laatumittareita. Niissä palveluissa, joissa käytetään verorahaa, on päätöksenteon ja laadunhallinnan oltava avointa ja läpinäkyvää.

Meidän päättäjien on pystyttävä tekemään päätöksiä sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisen osalta. Julkisesti rahoitettujen lakisääteisten palveluiden järjestäminen on saatava laajemmille ja osaavammille hartioille. Nykytilanne ei vain voi jatkua, jos tunnemme vastuumme asukkaiden asianmukaisesta ja inhimillisestä palveluiden järjestämisestä. Epävarmuus tulevasta on poissa sekä henkilöstön että palvelujen tarvitsevien hyvinvoinnista ja palveluista.

 

]]>
56 http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268620-vanhustenhoidossa-nykytilanne-on-kestamaton#comments Esperi care Hoivapalvelut Kilpailutus Kunta ja sote-uudistus vanhustenhoito Tue, 29 Jan 2019 11:22:22 +0000 Mia Laiho http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268620-vanhustenhoidossa-nykytilanne-on-kestamaton