Teemu Hiilinen Vasemmistolainen AY-aktiivi

Varhaiskasvatuksen kriisi

Elokuun alkupuolella pääkaupunkiseudun kunnilla oli yli 300 lastentarhanopettajan vakanssia vailla työntekijöitä. Kompensoidakseen puuttuvia lastentarhanopettajia kunnat palkkasivat lastenhoitajia toimimaan epäpätevinä lastentarhanopettajina. Tämä on aiheuttanut valtavan pulan koulutetuista lastenhoitajista.

Sen sijaan, että lastenhoitajapulaa korjattaisiin esimerkiksi paremmalla palkauksella, on Seure  pääkaupunkiseudulla ruvennut tarjoamaan neljän päivän perehdytystä kenelle tahansa. 

Moni kuvittelee työskentelyn päiväkodissa olevan samanlaista kuin lasten hoitamisen kotona. He eivät ole ollenkaan ymmärtäneet sitä todellisuutta, mitä työskentely päiväkodissa oikeasti on. Lapsiryhmässä saattaa olla pahimmillaan yli 24 lasta paikalla ja hoitajia kaksi tai kolme. Noin isoon lapsiryhmään mahtuu lapsia joilla on hyvin erilaiset sosiaaliset taidot, terveydentila sekä kulttuurillinen tausta. Niistä huolimatta jokainen lapsi tulisi ottaa huomioon yksilönä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen totesi Helsingin Sanomissa, että tutkimusten mukaan varhaiskasvatus on vaikuttavaa lasten oppimisen ja myöhemmän kehityksen tukea. Se mahdollistaa esimerkiksi oppimisvaikeuksien aiemman tunnistamisen ja avun.

Nyt yhden teoriapäivän, kahden perehdytyspäivän ja yhden päivän palautetta kuunnelleen kouluttamattoman aikuisen tulisi tunnistaa lapsen oppimiskyvyt sekä kasvun mahdolliset viivästymiset. Tunnistamisen lisäksi tulisi hänen vielä löytää keinoja tukea lasta. 

Ministeri Grahn-Laasonen myös iloitsi, kuinka vuoteen 2030 mennessä yksi lastenhoitaja tullaan korvaamaan lastentarhanopettajalla, jolloin päivähoidon ryhmässä olisi kaksi opettajaa ja yksi hoitaja. Tämä hänen mukaan nostaa pedagogista osaamista lapsiryhmässä.

Nyt kun pikaperehdytetyt kouluttamattomat ihmiset vyöryvät varhaiskasvatukseen on ministeriö vaiennut täysin. Huoli lapsista on lakannut. 

Tämä kriisi ei voinut tulla yllätyksenä pääkaupunkiseudulla, koska merkit tähän ovat olleet ilmassa jo vuosikausia. Yhä enenevässä määrin lastenhoitajat ovat työskennelleet epäpätevinä lastentarhanopettajina. Vuosien ajan tämä määrä on kasvanut, mutta kunnat eivät ole tehneet työtä tehdäkseen alasta houkuttelevampaa ja saadakseen muissa töissä olevan koulutetun henkilökunnan palaamaan koulutusta vastaavaan työhön. Sen sijaan tarjotaan purkkaratkaisuja kouluttamattoman henkilökunnan kautta, joiden rikosrekisteriä ei edes tarkasteta.

Jos varhaiskasvatusta oikeasti arvostetaan, niin sen eteen pitää tehdä työtä ja arvostuksen tulee näkyä palkkauksessa, pienemmässä mitoituksessa sekä paremmassa johtamisessa. Ei vain ministerin korulauseissa matkalla kohti vaalivuotta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

jännästi 4 vuotta (?) koulutusta voidaan puristaa 4:ään päivään. herää kysymys, onko koulutus alualkaenkin ollut liian pitkä ja osittain turha...

+

Käyttäjän hiilinen kuva
Teemu Hiilinen

Lähihoitajan opinnot kestävät kolme vuotta. Siellä ei turhaa ole, vaan se antaa eväät sekä terveydenhuollon ammattitehtäviin sekä sosiaalihuollon ammattitehtäviin. On muuten ainoa ammattiryhmä varhaiskasvatuksessa, jolla on terveydenhuollon koulutus.

Viljo Saastamoinen

Jos Helsingin kaupungin päiväkodeissa on jo niitä "epä-päteviä" ammattiinsa jo aika monta vuotta perehtyneitä lastenhoitajia niin miksei Halsingin kaupunki lisäkouluta näitä jo valmiita ihmisiä ? Lisäksi se että pätevyyden saavuttaminen vaatii YO pohjan on turhaa ja pitäisi avata oppimispolku myös näille jo lastenhoitajan koulutuksen läpikäyneille.Päättäjien päätöksellä tehdään tulevaisuudessa paljon työttömiä lastenhoitajia. Lisäksi heidän ulopotkimisensa lienee vaikeampaa ainakin Helsingissä jossa käsittääkseni ovat virkasuhteessa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Päivähoidon työntekijöiden palkkausta pitäisi ehdottomasti nostaa ja työntekijöitä pitäisi ilman muuta palkata enemmän, mutta se tarkoittaisi päivähoitomaksujen korottamista, ja sehän ei tietenkään missään tapauksessa käy.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hyvä kirjoitus.

Ymmärrän että tämä ei ole ydinkysymys mutta - Neljän (tai edes kolmen) vuoden koulutus lastenhoitajaksi on täydellisen älytön vaatimus.

Kaksikymmentä vuotta sitten yo-pohjainen koulutus oli vuoden ja tavallinen koulutus kahden vuoden mittainen.

Lapset eivät ole siitä muuttuneet. Toivottavasti ei myöskään lastenhoito.

Liisa Nyqvist

Komppaan Petri Hämäläistä. Opintopisteillä pelaaminen ei auta lapsia yhtään. Lapset tarvitsevat hyvää hoitoa, mikä tarkoittaa turvallista ympäristöä, kohtuullista ruokaa, riittävästi lepoa ja leikkiä. Näillä edellytyksillä lapset kehittyvät ihan itsestäänkin, seuraamalla ympäröivää maailmaa, aikuisia ja isompia lapsia. Ainoastaan Tarzanin olosuhteissa lapsi ei opi puhumaan n. 3 ikävuoteen mennessä. Rajallisilla lahjoilla varustetusta lapsesta taas ei Einsteinin tule, vaikka häntä prässättäisiin syntymästä asti, Hänestä todennäköisesti tulee kunnon ihminen ja hyvin mahdollisesti jonkin omia taipumuksiaan vastaavan taidon osaaja ihan perus- ja jonkin ja sopivan jatko-opiskelun avulla.

Johanna Rekola

Lastenhoitajan koulutuksesta sen verran, että itse suoritin 20 vuotta sitten YO- pohjaisen lähihoitajakoulutuksen. Ja se kesti 2 vuotta. Peruskoulupohjaisilla 3 vuotta. 1,5 vuotta vanhustentyön, vammaistyön ja sairaanhoidon opiskelua + harjoittelut niissä. Viimeinen puoli vuotta oli suuntautuminen lapsiin ja nuoriin. Ja siinä 9 viikon työharjoittelu.

Se antoi eväät ko työlle, mutta lopun opin olen saanut itse työelämässä. Lapsilta ja kokeneemmilta työkavereilta mm. Koulutuksia on tarjolla jatkuvasti, tosin itse olin monesti sitä mieltä, että samoja asioita pyöritellään vaan eri tavalla.

Nykyään opiskelija joutuu suorittamaan näyttökokeen päiväkodissa ennen valmistumistaan mikä on hyvä.

Ensimmäinen esimieheni sanoi mielestäni hyvin minulle työhaastattelussa ettei se, että on hyvät numerot todistuksessa aina tarkoita sitä, että on hyvä siinä työssä.

Mutta joo, ei neljän päivän perehdytyksellä päiväkotielämässä pärjää ( ilman työntekijöiden ohjausta, mikä taas aiheuttaa lisää työtä ). Siellä kun pitää tulla toimeen myös muidenkin kuin lasten kanssa.

T. Entinen lastenhoitaja

Maaria Melin

Päivähoito ei ole lasten säilöntää. Opiskelu - 1970-luvulla kesti 2,5 v. Opiskelijan viikko oli tuolloin 40-tuntinen, toisin kuin tänään, yo-pohjainen ja tiukoin valintakokein. Kukaan ei tiiviin koulutuksen takia kyennyt esim. käymään opiskelun ohessa töissä, opiskelu oli laadukasta ja täyttä työtä. Samanmittaista oli tuolloin myös mm di-insinöörikoulutus. Lastentarhanopettaja on koordinaattori ja opettaja, jonka tehtävä on saada suuri lapsiryhmä toimimaan mielekkäästi, huomioida myönteisesti jokainen lapsi erillisenä yksilönä, laatia ja toteuttaa jokaisen lapsen oma tavoitteellinen kasvatussuunnitelma, hoitaa yhteistyö vanhempien sekä erityistyöntekijöiden kanssa.Lapsipsykologian tuntemus on tärkein työkalu. Yksikään päivä ei mielekkyyssyistä voi olla samanlainen, muuttujia on 20-60, eli lapset, vanhemmat, yhteistyöhenkilöt. Se niistä vaatimuksista. Kysymys on:halutaanko lapsille hyvää, tasokasta ja turvallista ohjausta ja hyvinvointia vai ei.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Viisas kirjoitus, mikä paikallistaa ongelmat tarkasti.

Lastenhoitajien väheneminen, korvaaminen "naisilla kaduilta" ja lastentarhanopettajien lisääntyvä eristyneisyys ryhmästä tuottavat törkeän huonoa päiväkotitoimintaa.

Erikoista on varsinkin se, ettei koulutetun lastenhoitajan ammattia kunnioiteta sen enempää palkassa kuin ammattina sinänsä.

Kaupunkien kannattaa varautua kovasti lisääntyviin oikeudenkäynteihin tulevaisuudessa.

Kokoomus halusi aikoinaan rutkasti lisää rahaa "Sari Sairaanhoitajille". Nyt halutaan päästä eroon "Lisa Lastenhoitajista". Ja samaan aikaan halutaan luopua kotihoidon "Helsinki lisästä". Helsingin vetovoima hiipuu.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Pieni erityisapua tarvitseva lapsi päivähoidossa ei tarvitse jatkuvaan päiväkotielämäänsä huippukoulutettua osaajaa vaan hän tarvitsee aikuisen joka auttaa siinä hetkessä kun lapsen erityisyys aiheuttaa normista poikkeavaa avun tarvetta esim ruokailussa,pukemisessa ryhmätilanteissa puheopetuksessa tai kuulemisessa yms.
Ei diapeetikko adhd lapsi tarvitse erityislastentarhan opettajaa vaan aikuisen jatkuvasti niin hoidossa kuin kotona rinnalleen. Ja tämä aikuinen voi täysin hyvin olla se 4pv koulutuksen käynyt ihminen.
Minusta päivähoidon ongelmien korjaamiseen helpoin ja inhimillisin tie on lisätä avustavien työntekijöiden määrää ja antaa niiden erikoiskoulutettujen opettajien ja hoitajien keskittyä lasten pukemisen ja vaipanvaihdon sijasta siihen mihin heidät on koulutettu.

Käyttäjän SannaHakkyra kuva
Sanna Hakkyra

Milloin tulee valinnanvapaus päivähoitopalveluihin? Itse arvostan enemmän hoivaavia sylejä ja käsiä kuin varhaiskasvatusta. Karua oli kersain kertoma pienen asuinkuntamme ainoasta päiväkodista:kristinuskon syöttöä leikin varjolla,täti jota pelättiin niin että lapsi itki hysteerisesti jo tullessaan, eskarin itsearviotehtävän täytti eskariopettaja mitätöiden lapsen omat vastaukset jne. Vanha kunnon päivähoito, kiitos!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset