*

Teemu Hiilinen - Teemu tarttuu toimeen

Pääsykoeuudistus vaarantaa tasa-arvon

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa poistaa pääsykokeet korkeakouluihin haettaessa. Ministerin kaavailemat muutokset eriarvoistavat nuoret hyvin monella eri tavalla.

Asiasta on tehty selvitys CRE8:n viestintätoimistolta. Selvityksestä käy hyvin ilmi koko Suomea koskeva eriarvoistava kehitys:

  • Suomeen syntyy eliittilukioiden verkosto. 
  • Lukioverkostoa tullaan mitä todennäköisemmin karsimaan rajusti.
  • Lukion opiskeluaika tulee pitenemään käytännössä neljään vuoteen (ks. lukiolaistutkimus).
  • Päätösvaltaan liittyvät seikat muuttavat merkittävästi opiskelijan asemaa.
  • Alueellinen-, sukupuolten välinen tasa-arvo kuten myös nykymuotoinen mahdollisuuksien tasa-arvo jäävät toteutumatta.
  • Ammatti- ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat jäävät umpiperään.
  • Opiskeluajat tulevat keskeyttämisten ja alanvaihtojen vuoksi pitenemään. 
  • Siirtyminen työelämään tulee hidastumaan. 

Ministeriö on itse pyrkinyt vastaamaan sivuillaan näihin huoliin hyvin ympäripyöreillä vastauksilla:

  • Suosiiko uudistus jompaa kumpaa sukupuolta?
  • Opiskelijavalintojen uudistamisella edistetään mahdollisuuksien tasa-arvoa, sillä sen tarkoitus on varmistaa opiskelupaikka mahdollisimman monelle. Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan.

Tilannehan ei sukupuolen suhteen ole ollenkaan näin. Poikien ja tyttöjen välillä on jo peruskoulussa havaittavissa valtavia oppimiseroja. Nykyinen koulujärjestelmä suosii tyttöjä ja syrjäyttää poikia. Jos lukion keskiarvo on yli yhdeksän, niin 90% lukion opiskelijoista on tyttöjä. Vaikka kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan korkeakouluun, niin todellinen valinta on tehty jo peruskoulussa. PISA-tutkimuksen mukaan ero tyttöjen ja poikien välillä oppimistuloksissa ei ole missään muualla niin suuri kuin Suomessa.

Tytöt tulevat valtaamaan valtaosan opiskelupaikoista eliittilukioissa ja sitä kautta sukupuolijakauma korkeakouluissa tulee entisestään painottumaan tyttöihin. Pääsykokeiden poistamisesta tehtiin myös pilotti keväällä, jossa laskennallisesti verrattiin lääkikseen päässeitä. Jos pääsykoe olisi poistettu vielä suurempi osa valituista olisi ollut tyttöjä.

Ministeriö ei vastauksissaan ole vastannut myös toiseen hyvin eriarvoistavaan faktaan. Noin 30% lukiolaisista käy töissä lukio-opintojen ohessa. Heistä osa varmasti tienatakseen taskurahaa, mutta osalla se on ainoa keino elättää itsensä lukio-opintojen ohella. 

Opiskelijat eivät lähde lukioon ja valmistu lukiosta samalta sosioekonomiselta viivalta. Työntekeminen opintojen ohelta pidentää ja heikentää opintotuloksia. Kun jatko-opinnot ovat suurimmalta osaltaan kiinni nimenomaan opiskelusta lukioaikana olemme luomassa eliittilukioiden verkkoa, jossa pärjäävät ne opiskelijat joiden sosioekonominen asema mahdollistaa keskittymisen pelkästään opintoihin. 

Myös Suomen maantieteellinen koko tulee tuomaan eriarvoistumista. Eliittilukiot tulevat Japanin tavoin syntymään suurimpiin kaupunkeihin. Ne perheet joilla ei ole varaa lähettää lapsiaan syrjäseuduilta kaupunkeihin tai ne, joiden lapset eivät yksinkertaisesti ole valmiita 16-vuotiaana asumaan yksin, jäävät uudistuksessa kakkossijalle. 

Umpiperien luominen ammatti- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille on myös todella huolestuttavaa. Ammatillisissa oppilaitoksissa olevien jatko-opintomahdollisuudet heikkenevät. Se valinta, jonka ihminen tekee 16-vuotiaana lapsena heijastuu vahvasti koko hänen loppuelämäänsä. Siinä ei puhuta vielä rationaalisen ihmisen tekemästä valinnasta.

Vaikka nykyisen kaltainen pääsykokeisiin perustuva hakujärjestelmä ei ole täydellinen, sillä ei ole lähellekään niin suuria ongelmia kuin sen tilalle ehdotetulla mallilla. Toki erilaiset valmennuskurssit luovat nykyiseen malliin myös sosioekonomisia eroja, mutta ne eivät ole samassa mittakaavassa kuin ehdotetun mallin ongelmat.

Uudistus ei ole vielä edennyt perustuslakivaliokuntaan. Jään mielenkiinnolla odottamaan, minkälaisen kannan perustuslakivaliokunta ottaa uudistukseen.

 

Muokattu 17.9.2017 kello 13:50: Opetusministeriö ei ollut tilannut selvitystä, vaikka näin blogissa alunperin kirjoitin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Olen harvoin ollut Hiilisen kanssa samaa mieltä mistään. Nyt hänen kirjoituksensa vastaa omia käsityksiäni suurelta osin. Siksi suositus.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuota noin, toteat: "Opetusministeriö tilasi selvityksen CRE8:n viestintätoimistolta."

Onko näin? Mistään ko raportista ei ilmene tilaaja ja pikkaisen hämmästyttää, että se olisi ko ministerin oma ministeriö?

Käyttäjän hiilinen kuva
Teemu Hiilinen

Jep, tässä kohtaa erehdyin. Korjasin asiallisesti sen blogiin. Kiitos huomautuksesta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jonkin aikaa kesti kaivaa dokumentin tilaaja, mutta CRE8 kertoo sivuillaan:
"Viestintätoimisto CRE8 Oy on saanut valmennuskursseja järjestäviltä yhteisöiltä ja yrityksiltä toimeksiannon seurata uudistusta. Olemme perehtyneet uudistukseen sekä siitä käytyyn ja keskusteluun."

http://cre8.fi/opiskelijavalintakoeuudistus/

Joten referoit ja perustat casea nyt poliittiseen vaikuttamiseen erikoistuneen viestintätoimiston suurimmille kärsijöille eli pääsykoevalmennusta järjestäville yrityksille ja yhteisöille tekemästä vaikuttamisviestinnästä.

Siis täysin puhdas eturyhmän lobbaussetti.

Toimisto kertoo toiminnastaan:
"Tekstiä tuotetaan asiakkaan lähtökohdat, asiayhteys ja tyyli huomioiden. Kirjoitamme ja tuemme kirjoitusprosessia asiakkaan kanssa tuoden esille uusia näkökulmia ja viestikärkiä, joilla keskusteluun vaikutetaan halutulla tavalla."

"Yhteisöverouudistuksen käynnistänyt kampanja vuonna 2012, Yliopistovaalien kattokampanja 2013 ja Work Pride -kampanja 2015 ovat esimerkkejä onnistuneista kampanjoista, joilla on vaikutettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sitä kautta päätöksentekoon."

En kiellä etteikö tuossa dokumentissa olisi oikeitakin pointteja, mutta itse en tuon pohjalta paljon johtopäätöksiä vetäisi. Enkä siksi edes viitsi ruveta perkaamaan lähteitä ja todenmukaisuutta.

Kukin sitten miettiköön kuinka paikkansapitäviä ovat mm lausumat:
"erään asiantuntija sanoin" tai "asiantuntijoiden mukaan tilanne on juuri päinvastainen". Taitavat asiantuntijat olla valmennuskurssiyrityksistä..

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

On vain hyvä, että ns. kelkkamäessä viihtyneet eivät pääse aina siihen opinahjoon, johon mieluiten haluaisivat.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Viitaten Lukkalan kommenttiin, niin itse ihmettelen, miten olen puolustamassa Grahn-Laasosen ajatuksia - kerta se on ensimmäinenkin. ;-)

Nyt on ensinnäkin tärkeää ymmärtää, että uudistuksessa ymmärtääkseni puhutaan lähinnä nimenomaan ylioppilaskokeiden kautta saaduista arvosanoista eikä numeroista lukioajan opiskelun ajalta. Valinnan painottuessa valtakunnallisten ylioppilaskokeiden arvosanoihin ollaan kestävällä pohjalla eikä töpeksimiset lukion aikana tai pärstäkerroin vaikuta.

Ylioppilaskokeisiin on mahdollista valmistautua itse opiskelun arvosanoista huolimatta s.e. saa sieltä hyvän tuloksen - olen tehnyt sen itse, joten puhun kokemuksesta. Jos menee reisille, niin voi käydä korottamassa arvosanaa ja yrittää uudestaan - samoinhan kävisi mikäli pääsykoe menee pieleen.

Suoraan lukiosta, kuten on tavoite, korkeakouluun pyrkivälle on vain kuukausien ero ylioppilaskokeella ja pääsykokeella. Jotkut puhuvat, että lukioajan jälkeen voi aikuistua ja siksi pääsykoe. Ei kuitenkaan tuossa välissä kummoista aikuistumista tapahdu.

Itse pidän kuitenkin jonkinlaista jatkuvuutta ja tulosten merkitsevyyttä tärkeänä. Se että yläasteen arvosanoilla on merkitystä ammatilliseen koulutukseen ja lukioon pyrittäessä pitää homman paremmin lapasessa. Samaten se että lukion lopun ylioppilaskokeilla on oikeasti jotain merkitystä toimii samoin.

Itse aloitin opiskelut Otaniemen Teknillisessä korkeakoulussa 1989 sähkö- ja tietoliikennetekniikan kouutusohjelmassa. Pääsykoe oli käytännössä yhtä kuin pitkän matematiikan ja fysiikan opinnot lukiossa. Joten aika pitkälle olisi päästy katsomalla ylioppilaskokeen arvosanat ko aineista. Silloin niillä oli merkitystä s.e. niistä sai pisteitä lisää kokeen lisäksi.

Itse näen että ylioppilaskokeen arvosanat olisivat kohtuullisen toimivia kunhan ne painottuvat siihen, mitä alalla eniten tarvitaan. Esim ensimmäisen vuoden sähkö- ja tietoliikennetekniikan perusmatematiikat ja fysiikat sähkön piirianalyysistä puhumattakaan eivät kyllä olisi lähteneet käyntiin millään ilman kunnollista pohjaa pitkän matematiikan ja fysiikan opinnoista lukiosta.

Ylioppilaskokeen arvosanoja voi myös korottaa ja ymmärtääkseni mahdollisuuksia niihin on kohtuullisen usein - ainakin puolivuosittain. Joten ellei arvosanat riitä, niin myöhemmin voi myös opiskelemalla parantaa arvosanoja ja hakea uudelleen. Ministeriön ehdotuksen mukaan mahdollisuuksia myös lisättäisiin, jotta tämä olisi helpommin mahdollista. En näe mikä suuri ero on ylioppilaskokeen arvosanan korottamisella vs pääsykokeeseen uudelleen menolla - molempiin joutuu lukemaan itsenäisesti lisää tai sitten jotain tukea saa kumpiinkin rahalla.

Valtakunnalliset ylioppilaskokeet ovat kaikille samat ja pääsykoe on kaikille sama, mikä tekee sen merkittävän eron?

Ymmärtääkseni ei olla poistamassa muita reittejä kokonaan eikä mainittua ammattikorkean kautta tuloa. Oltaisiin se perusjoukko, joka tulee lukiosta kohtuullisen suoraan, ottammassa sisään tällä tavoin säästäen resursseja.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Minun mielestäni pääsykokeiden kautta oleva väylä pitäisi aina olla olemassa. Riippuen siitä, kuinka haluttu kyseinen ala on, voidaan isojen sisäänottomäärien aloilla soveltaa sen rinnalla pelkkään ylioppilastodistukseen perustuvaa valintaa ja pienten sisäänottomäärien aloilla ylioppilastodistukseen ja lukion arvosanoihin perustuvaa valintaa.

Tekninen kehitys on johtanut ja johtaa edelleen siihen, ettei matalalla tai vääräntyyppisellä koulutuksella kaikille riitä töitä, joten alanvaihdot ja toisten tutkintojen suorittaminen vuosien työuran jälkeenkin tulevat entistä tavallisemmiksi. Jos uudelleenkouluttautuminen estetään lukukausimaksuilla ja koulutukseen sisäänpääsy muuten tukkimalla, työkykyistä väkeä syrjäytyy tarpeettomasti.

Erkki Johansson

Nooh, Grahn-Laaksonen luonnollisesti ajattelee asiaa vain pääkaupunkiseudulla asuvan yläluokan (mahdollisesti myös ylemmän keskiluokan) kannalta. Heillehän tämä suunitelma on edullinen, koska landepaukut ja duunarien haisevat kakarat eivät tule häiritsemään parempien ihmisten lasten opiskelua.

Hassua, miten yleistä kastiajattelu on maailmassa, muuallakin kuin Intiassa.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Se valinta, jonka ihminen tekee 16-vuotiaana lapsena heijastuu vahvasti koko hänen loppuelämäänsä. Siinä ei puhuta vielä rationaalisen ihmisen tekemästä valinnasta."

Jep, ei tuossa iässä ole kattavaa tietoa työelämästä ja mitä oikeasti siltä haluaa. Kyse on enemmän vanhempien näkemys mitä haluaa lapseltaan ja eiköhän jokainen haluaa lapselleen parempaa elämää kuin itselle.

Ne harvat joille tuossa iässä on muodostunut selkeä kuva siitä mitä haluaa loppuelämältään asia on eri, vaikka tuskin hekään vielä tajuavat täysin mitä on kantaa vastuu itsestään ja perheestään.

Itse aikoinaan aloitin työelämän työkulttuurissa jossa työtä tekemällä pääsi etenemään, piti vain tehdä ahkerasti töitä että osoittaa kiinnostusta etenemistä kohtaan ja olla valmis oppimaan uutta.
Silloin vielä tajuttiin että työ tekijäänsä kouluttaa parhaiten tiettyyn pisteeseen saakka.

Lukio ja ammattikoulu jaottelu on reliikki ajalta jota ei enään ole ja tästä kohtaa lähtien pitäisi koulutus uudistaa täysin, nuo pitäisi sulauttaa toisiinsa täysin. Esimerkiksi autopuolella opiskeleva voisi ottaa pidempää matematiikka, kieliä ja jopa kemiaa, osoittaa tällä oleva pätevä etenemään insinööriksi tai diplomi-insinööriksi asti opinnoissa.
Ne jotka haluavat nopeasti työelämään voivat valita kevyemmän version ja ehkä täydentää myöhemmin opintojaan kun selkenee että ammatti kiinnostaa niin paljon että haluaa edetä.

Käyttäjän VinHirvel kuva
Väinö Hirvelä

Tämä varmasti menee täysin vasemmistoliiton pyhää lehmää vastaan mutta, koska intersektionaalinen feminismi niin ikään kuin postmoderneissa kostonhimoissaan tosi moni (nais)opettaja, antaa pojille samasta työstä ja osaamistasosta huonompia numeroita kun tytöille.

Ehkä monesti feminimismi myönteisiä naisopettajia vituttaa kun 40vuottakaan yhteiskunnallista aivopesua ei ole saanut tasattua biologisia eroavaisuuksia vaan pojilla on keskivertoisesti esim. paremmat tilan hahmottamis kyvyt.

Vaikka tämä video käsitteleekin tilannetta jenkkilässä on samaa kouluympäristön feminisoimista ja tyttöjen oppismistyylien priorisoimista nähtävissä suomen kouluissa.

https://www.youtube.com/watch?v=i5qka2T_apY&t=7s

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Viestintätoimiston raportti on lobbausta, mutta toki senkin näkökulmat kannattaa ottaa huomioon.

Ensinnäkin, selvityksestä uupuu kansainvälinen vertailu. Opiskelijavalinta on kaikkien kehittyneiden maiden ongelma josta on varmasti tehty korkealaatuista vertailevaa tutkimustakin. Jos ei, olisi sellaisen paikka. Meidän ei tarvitse yrittää keksiä pyörää uudestaan vaan pyrkiä ottamaan oppia muista - onnistumisista ja epäonnistumisista.

Toisekseen, kuten Kaistakorpikin huomauttaa, ylioppilastutkintoa voi uusia ja sen uusimiseen pitäisi kiinittääkin uudistuksessa huomiota. Vähintäänkin uusimista pitäisi voida tehdä monta kertaa ja etälukioiden kurssit tutkintonsa täydentäjille pitäisi tehdä ilmaiseksi, jotta myöhäisherännäiset voisivat suorittaa tarvittaessa tarvittavat lisäaineet.

Tämä poistaisi pääsykokeiden puolletun edun myöhään kypsyneille.

Itse kannattaisin geneerisempiä kanditutkintoja ja erikoistumista maisterivaiheessa, tämä antaisi aikaa nuoren kypsymiselle ja laittaisi n:n vuoden lääkispyrkijöiden lahjakkuuden hyötykäyttöön.

http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24192...

Toimituksen poiminnat