Maakuntauudistus tuhoaa lähidemokratian

Mikäli Suomen kunnat eivät lähde kapinaan hallituksen maakuntauudistusta vastaan tulee valta Suomessa keskittymään muutamalle suurella kaupungille. Tämä selviää hyvin Suomen lähi- ja perushoitajaliiton tekemästä laskelmasta.

Laskelmassa on käytetty hyödykseen dataa viimeisimmistä vaaleista ja niiden perusteella tehty paikkajako tuleviin maakuntavaltuustoihin. Esimerkiksi Uudellamaalla Helsinki tulee saamaan 55 edustajaa 99 paikkaiseen maakuntavaltuustoon. Espoon ja Vantaan ottaessa lähes tulkoon loput paikat.

Tilanne on vielä rajumpi esimerkiksi Pirkanmaalla, missä Tampere saa 79 paikkaisesta valtuustosta 50 paikkaa. Tampereella kytee myös potentiaalinen mahdollisuus Vihreille nousta maakunnan suurimmaksi puolueeksi. 

Valtaosa Suomen yli 200 kunnasta ei tule saamaan yhtään paikkaa maakuntavaltuustoon. Maakuntavaltuustosta muodostuu todennäköisesti harvan valta, vallan keskittyessä vain suurille kaupungeilla.

Ongelmalliseksi tämä vallan keskittyminen tulee, kun tarkastelee maakunnan tehtäviä. Maakunnan tärkein tehtävä on huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluista. Sen lisäksi maakunta myös vastaa kaavoituksesta sekä elinkeinojen edistämisen tehtävät.

Nykyisellä vaalimatematiikalla suuret kaupungit tulevat myös seuraavissa vaaleissa ottamaan yksinkertaisen enemmistön maakunnissa. Tämä johtaa siihen, ettei maakuntapäättäjien tarvitse olla vastuussa kuin oman kaupunkinsa äänestäjille. Tilanne tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että esimerkiksi SOTE-palvelut tulevat voimakkaasti keskittymään suuriin kaupunkeihin jättäen syrjäkylien palvelut hyvin minimiin. 

Myös kaavoituksessa huolehditaan oman kaupungin eduista ensin, eikä todennäköisesti nähdä maakuntaa kokonaisuutena. Lyhyt nelivuotiskausi pitää huolen siitä, että jatkoa haluavien edustajien on huolehdittava omasta äänestäjäkunnastaan. 

Suurin haaste tulee nimenomaisesti olemaan SOTE. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat niitä palveluita, joita ihminen tarvitsee koko elinkaarelleen. Jos nämä palvelut karkaavat kauaksi tulee se aiheuttamaan eriarvoistumista kansalaisten terveydentilassa ja palvelujen saannissa.

Vaihtoehdoksi maakuntamalliselle SOTE:lle tulisikin ottaa kuntayhtymämallinen uudistus, missä kunnat voisivat yhdessä muodostaa järkeviä kokonaisuuksia omalla alueellaan ja näin pystyttäisiin huomioimaan jokaisen alueen oma todellinen palveluntarve. Kuntayhtymämallissa myös kuntien vaikuttamismahdollisuudet säilyisivät omiin palveluihinsa parempina, kun kuntayhtymässä jokaisella kunnalla olisi edustajia. 

Mikäli huono maakuntauudistus halutaan väkisin luoda, niin se tulisi luoda ilman SOTE:a. Nämä kaksi kokonaisuutta tulisi pitää erillään ja tehdä malli, mikä olisi paras koko Suomelle – ei vain suurille kaupungeille.

 

hiilinen
Vasemmistoliitto Vantaa

Olen 46-vuotias paljasjalkainen vantaalainen Askistosta. Liiton mies. Sopimusasiantuntijana liitossa, eli liiton mies.
Omaan lähihoitajan suuren sydämen.
Harrastan aktiivisesti myös tietokonepelaamista.
Yhteystiedot:
hiilinen(at)gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu