Kuka bailouttaisi Vantaan?
Vantaan kaupungin velka on lähestymässä hurjaa miljardin euron rajapyykkiä. Jo nykyisin kaupunki on 4000 euroa velkaa per asukas aina vauvasta vaariin asti. Tämä summa on kasvamassa muutaman vuoden sisään 6 400 euroon. Vantaalla on aloitettu suunnitelmat rajuista säästöistä.
Olen itse Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa Vasemmistoliiton edustajana. Lautakunnalta on otettu pois mahdollisuus puuttua säästösuunnitelmaan. Me saimmekin vain tiedoksi tulevia säästöjä, jotka on myös luettavissa Vantaan kaupungin sivuilta.
Säästösuunnitelmassa on erittäin mielenkiintoisia sanoja sosiaali-ja terveyssektorilla. Esimerkiksi terveyssektoriin osuva "Asiakasmäärän kasvun pysäyttäminen". Joka käytännössä kasvavassa kaupungissa tulee tarkoittamaan palvelujen supistamista sekä kritterien tiukentamista kautta linjan. Ihmisiä pyritään ohjaamaan yksityisten palvelujen käyttäjäksi leikkaamalla esimerkiksi 3000 lääkärikäyntiä vuodessa. Keinoiksi tähän on valittu esimerkiksi palvelusetelimalli, mistä olen itse kirjoittanut jo aikaisemmin blogiini ( http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21211-palveluseteli-vapaus-valita-vai-vapaus-maksaa-enemman ). Palvelusetelien lisäksi keinoiksi on valittu käänteiset kilpailutukset, tilojen kumppanuudet ja palvelujen sekajärjestäminen yksityisen sektorin kanssa.
Yksityistämisboomi yltää myös erikoissairaanhoitoon asti, mistä on tullut Vantaan kuriton lapsi. Toki ESH:n kulut verrattuna sosterin kuluihin ovat huimat, mutta sillä rahalla saadaan myös monessa asiassa jopa maailman johtavaa palvelua. Nyt olisi ideana etsiä, mitkä osat ESH:sta voitaisiin kilpailuttaa yksityisille firmoille. Kun samaan aikaan yksityiset firmat tulevaisuudessa säästösunnitelman mukaisesti hallinnoivat terveyskeskuksia, joista lähetteet ESH:n menevät, niin ei tarvitse hirveä ennustaja olla, että lähetteiden määrät tiettyihin ESH:n hoitoihin tulevat lisääntymään rajusti.
Vanhuspalveluissa kaikkien palvelutalojen ulkoistaminen on erittäin erikoinen ajatus. Kaikki nykyiset Vantaan kaupungin palvelutalot myytäisiin tuotto-odotuksella yksityisille palveluntarjoajille, joilta sitten ostettaisiin palvelu takaisin.
Jokainen tietää ettei kukaan perusta nakkikioskia ja myy hodareita tappiolla. Yksityisen firman tehtävänä on tuottaa voittoa sijoittajilleen. Kunnalla samaa velvoitetta ei ole. Kunnan omana työnä tehtyä palvelua voi kunta myös itse kehittää eteenpäin. Tarjota sellaista palvelua, mitä kuntalaiset haluavat. Nyt halutaan ulkoistaa kehittämisvastuu ulkopuolisille firmoille.
Säästöt tulevat koskemaan rajusti myös Vantaan sivistystoimea, josta kaikki koululaisten vanhemmat saivat sähköpostia. Tässä tiivistetty versio sivistystoimeen kohdistuvista säästöistä:
- Koulumatkat korvattaisiin vain niille, joiden matka on yli viisi kilometriä (terveydellisen perustein alle 5 km matkalle olisi mahdollista saada koulumatkakorvaus jatkossakin)
- Koulujen johtokuntatoiminta on suunniteltu lakkautettavan, ja oppilaiden huoltajat voisivat halutessaan perustaa vanhempaintoimikuntia (tälläkin hetkellä niitä on useissa kouluissa)
- Luontokouluyhteistyöstä voitaisiin luopua
- 1.- ja 2.-lk:n opetustuntien osalta siirryttäisiin lain mukaiseen minimituntimäärään (20t/vko - 19t/vko). Jo nyt vantaalaiset käyvät peruskoulun aikana vuoden vähemmän koulua kuin espoolaiset.
- koulukäyntiavustajien määrää vähennettäisiin noin sadalla nykyisestä 320:sta avustajasta:
- koulunkäyntiavustajien työ painottuisi nykyistä enemmän aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisten lasten tukemiseen ja heidän työpanoksensa vähenisi mm. yleisopetuksen luokista vammaisten lasten päivä- ja lomatoiminnan toiminta-aikoja saatetaan vähentää
- A2-kielen aloitusryhmäkoko nostettaisiin takaisin 12:sta 18:aan
Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Sen velkaongelmat uhkaavat ajaa koko kaupungin kurimukseen. Kuka bailouttaisi Vantaan?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kokeilkaa rakentaa jonkunlainen EVM:ää vastaava systeemi. Esimerkiksi VVM eli Vantaan vakausmekanismi. Sixpäck ymmärtääksemme tietää nämä vakausmekanismit ja antaa siten alkupääoman. Siitä sitten markkinoilta vivuttamaan halpaa rahaa, voi olla että EKP tulee myös tiukan paikan tullen apuun. Suoraa apua tai ymmärtämystä tilanteeseen Suomen hallitukselta tuskin tulee. Lähinnä neuvoja kiristää vyötä ja karsia byrokratiaa.
"Kuka bailouttaisi Vantaan?"
Katsotaanpas. Velkaa miljardi. Jos velan korko on 2%, korkomenot vuodessa 20 miljoonaa. Jos korko nousee 5%:iin, korkomenot kasvavat 50 miljoonaa. Silloin kaupungin pitää säästää 30 miljonaa vuodessa. Jos yhden työntekijän kustannukseksi laskee karkeasti 40.000 euroa vuodessa, se merkitsee 750 henkilötyövuoden vähennystä.
Onko joku valmis maksamaan tuon kustannuksen? Ainakin Helsinki antaa sellaisen kuvan, koska se haluaisi Vantaan liittyvän Helsinkiin. Tosiasiassa Vantaa on ollut ylivelkaantunut jo 20 vuotta. Kaupunki on noudattanut politiikkaa, jossa on hankittu innokkaasti uusia asukkaita. Linjana on vain ollut, että asukkaiden pitää olla veroja kuluttavia, mutta ei paljoa veroja maksavia. Sillä on varmistettu se, että eräät puolueet saavat riittävästi äänestäjiä ja valta säilyy.
Kasvu on kallista, koska palvelut rakennetaan heti ja kestää kauan, ennen kuin uusi asukas on kuolettanut investoinnit. Vantaan ongelmista puhuttiin paljon jo 15 vuotta sitten. Ainoaksi itsenäisyyden säilyttäväksi vaihtoehdoksi arvioitiin se, että kaupunki saa oikaistua asukasrakenteensa samakaltaiseksi kuin naapurikunnissa: enemmän veronmaksajia, vähemmänb veronkuluttajia. Todsellisuudessa Vantaa on menetellyt toisella tavalla. Siksi ollaan missä ollaan ja liitos Helsinkiin on ainoa vaihtoehto.
Pajunenkin tulossa järkiinsä.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Helsingist%C3%A4+... :
""
Helsingin nopea velkaantuminen tarkoittaa, että kaupungin liikkumavara on pienentynyt. Siksi kaupunginjohtaja esittää, että Helsinki leikkaa hieman investoinneistaan – kuitenkin niin, että Kalasataman, Jätkäsaaren, Kruununvuorenrannan ja Keski-Pasilan kehittämistä voidaan jatkaa.
Nopean velkaantumisen tekee huolestuttavaksi se, että yleiset talousnäkymät ovat niin epäselvät. Toinen huolen aihe on, että kaupungin talous on suuressa määrin riippuvainen kaupungin liikelaitosten tuloksesta.
Helsingin Sataman kautta kulkevien tavaramäärien pieneneminen heijastuu suoraan sataman mahdollisuuksiin tulouttaa rahaa kaupungille: viime taantuman pudotus leikkasi sataman tuloutuskykyä noin yhden kunnallisveroäyrin verran.
Vielä tärkeämpi asia kaupungin taloudelle ovat Helsingin Energian tuloutukset. Helsingin Energian mahdollisuudet tukea kaupungin taloutta heikentyvät pidemmällä aikavälillä noin puoleen nykyisestään. Sekin merkitsee noin yhden veroprosenttiyksikön suuruisen rahamäärän katoamista kaupungin kassasta.
""
Nämä eivät ole vain paikallisia murheita, sillä pääkaupungin elinvoimaisuus on tärkeä asia koko valtakunnan kannalta.
EU-direktiivi uhkaa kuntia satojen miljoonien lisälaskulla:
EU:n uusi energiansäästödirektiivi tuo satojen miljoonien laskun suomalaisille kunnille, varoittaa Kuntaliitto.
http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2012/05/30/s...
IKEAN ja muiden Kehä III suurfirmoissa on hiljaista - verokikkailu kyllä kukoistaa. Pietikäinen ja Hassi taputtavat suuria karvaisia luomukouriaan.
Vantaa ei saa käyttää omien asukkaidensa maksamia kunnallisveroja itse, vaan ne lähetetään muualle auttamaan pieniä kuntia. Tässä syy Vantaan kurjistumiseen - sen halutaan kurjistuvan. Mitä enemmän Vantaa nostaa kunnallisveroa, sen enemmän sen täytyy tasauksen nimissä antaa pois muille:
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/10929-espoolain...
"Pääkaupunkiseudun kunnat ovat nettomaksajien kärkeä valtionosuuksien tasauksia vertailtaessa. Kaikkein eniten tasausta köyhille kunnille maksavat kauniaislaiset, 1 246 euroa asukasta kohti. Espoolaisilta vauvasta vaariin napataan ensi vuonna 752 euroa. Helsinkiläinen tukee maaseutua 527 eurolla ja vantaalainen 314 eurolla."
Tällainen älytön "valtionosuuksien tasaus" eli rahojen siirto edes takaisin köyhdyttää Suomea. Pienissä kunnissa tehdään ylisuuria investointeja, koska "nyt se on halpaa kun saadaan puolet valtionosuuksina". Eli vantaalaiset maksavat eivätkä saa sitä palvelua edes omaan kuntaan.
Lisäksi se vain kasvattaa byrokratiaa. Ei se rahojen siirtely ilmaista ole.
Samaa "valtionosuuksien tasaamista" harjoitetaan eurooppalaisessakin mitassa ja valtavilla summilla. Eli me maksamme Kreikan, Portugalin, Irlannin, Espanjan, ... menot. Aluksi ne naamioidaan lainoiksi ja takauksisksi, mutta kun varsin hyvin tiedetään ettei niitä koskaa kyetä maksamaan takaisin, ne ovat tosiasiassa avustuksia.
Jos pitäisi valita kummasta tuesta luovutaan, mitä valitsisit?
Aikoinaan olin toissa Ahlstrom Machineryn Savonlinnan konepajalla. Ahlstromilla oli tuolloin ns. Lassilan konttori Pohjois-Haagassa, joka oli kai jonkun sortin paakonttori.
Kerran kysyin vanhemmilta tyokavereilta, mita he siella Lassilan konttorissa tekevat. Vastaus oli: kerran kuussa sielta kasketaan meita lahettamaan heille sakillinen rahaa.
Eihan siella paakaupunkiseudulla oikeasti synnyteta mitaan varallisuutta, vaan te elatte muun suomen luoman varallisuuden turvin, joko sitten on naita "paakonttoreita" tai sitten erilaisia julkisrahoitteisia puuhamaita.
Miksi tosiaan joku vasurilähiö nimeltä Vantaa olisi joku erityistapaus. Lentoaseman siirrosta Humppilaan on jo puhuttu. Siirretään se Piippolaan - Suomen keskipisteeseen. Matkaajia ja rahtia saavat hakea vain Siikalatvaan rekisteröidyt yrittäjät.
Samaten Makkaratalo, Rautatiasema, Eduskunta-, musiikki-, ooppera-, sanomatalo. Onhan niitä suurempiakin muinaiskohteita siirrelty mm. Egyptissä.
Sataman siirto vaatii sen suunnitellun Kymijoen kanavan.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 11 kommenttia