Poikien pahoinvointi tappaa
Järkyttävien tapahtumien myötä etsitään aina syitä, halutaan selittää järkyttävä tapahtuma. Yleisesti halutaan löytää helppo yksinkertainen syy, mikä voitaisiin sormia napsauttamalla ratkaista. Hyvinkään valitettavan tapahtuman takia esiin on nostettu airsoft- sekä tietokonepelit. Nämä eivät kuitenkaan ole se oikea syy. Oikeat syyt löytyvät poikien pahoinvoinnista. Pahoinvoinnista, joka lähtee liikkeelle jo koulumaailmasta ja purkautuu ulos nuorena.
Jokainen Suomen kouluampujista, pommien räjäyttäjistä on ollut nuoria miehiä. Kuten aikaisemmin sanoin miesten pahoinvointi lähtee liikkeelle jo koulumaailmasta. Erityistukea tarvitsevista koulunsa aloittajista 70% on poikia. Suurin osa huostaanotetuista lapsista on poikia. Pojat tekevät myös viidenneksen enemmän itsemurhia kuin samanikäiset tytöt. Suurin osa koulupudokkaista, kuten Hyvinkään tapauksessa, on poikia. Suurin osa syrjäytyneistä sekä kodittomista on miehiä, naisia vain murto-osa. Akoholisteistakin, mikä kulkee käsi kädessä syrjäytymisen sekä kodittomuuden kanssa, suurin osa on miehiä. Huonosti voivista pojista kasvaa huonosti voivia miehiä - kierre on katkaistava.
Poikien heikompaa koulumenestystä ei juurikaan tutkita. Koulumaailma on fyysisestä sekä neurofysiologisesti hitaammin kypsyville pojille huomattavasti raaempi kuin tytöille. Opetus kulkee tyttöjen kehityksen tahdissa ja näin heikentää poikien koulumenestystä. Poikien käyttäytymismallit ovat myös erilaisia kuin tyttöjen. Pojat ovat vilkkaampia, mikä yleensä leimataan kurittomuudeksi. Pojat ovat myös aggressiivisempia, mutta mitään aggressiivisuuskoulutusta ei pojille erikseen järjestetä. Ongelmien toivotaan menevän ohi, kun poika kasvaa. Näin ei aina tapahdu.
Kun pojat ja miehet voivat hyvin, niin samalla myös tytötkin voivat paremmin. Tämä on täysin selvää.
Yhteiskunta on nykyisin rakentunut tukemaan tyttöjä päiväkodista ja koulusta alkaen. Jos yhteiskunta on jostain huolistaan, niin se on huolissaan naisiin kohdistuneesta väkivallasta tai pienestä määrästä naisjohtajia. Samaan aikaan huonosti voivat pojat on jätetty yhteiskunnan ulkopuolelle. Koulumaailmassa ei ole ollut muutoksia, mitkä tukisivat poikien erityisongelmia. Tämä on sietämätöntä eettisesti sekä taloudellisesti. Syrjäytymisen hinta on kova. Pelastetaan pojat!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Mutta kysypä feministeiltä missä yhteiskunnan oikeat ongelmat ovat. Voit saada aika tavalla eri vastauksen.
Littyykö poikien pahoinvointi jollakin tavoin kulttuuriin?
Sosiaalinen kulttuuri on aika macho ja raaka vielä teini-ikäisillä pojilla. 18-vuotiaana sitä vasta alkaa oppia pois peruskoulussa opitusta viidakon laista, kiusaamisineen, suosituimmuushierarkioineen, stigmojen pelkoineen.
Nuori mies ei saa näyttää heikkoutta. Jos tuntuu pahalta, se pitäisi "kestää kuin mies". Pelkästään avun hakeminen pahaan oloon - tai vaikka opiskeluvaikeuksiin - koetaan helposti leimaavaksi, "epäonnistumisen" tunnustamiseksi.
Tytöt kärsivät eri asioista. Pornon luoma naiskuva on erittäin raaka: joissain videoissa on joukkoraiskauksia, pakottamista suuseksiin ym.
Moni nuori tyttö tappaa itsensä hitaasti anoreksialla tms. Moni nuori tyttö kärsii itseinhosta.
Asiallinen kirjoitus. Lisäongelmana mainitsisin vielä ne varsin ristiriitaiset viestit siitä minkälainen pojan (miehen) pitäisi olla, sekä sen, että pojilla sosiaaliset kyvyt ovat usein rajallisemmat kuin tytöillä. Joku puheviestinnän kaltainen oppiaine voisi olla jonkinmoisena ratkaisuna jälkimmäiseen (omana oppiaineenaan, ei pelkkänä äidinkielen jatkeena).
Poikien koulumenestystä, sen puutetta ja niiden syitä tutkitaan kyllä, melko paljonkin. Näin sekä kasvatustieteellisissä tiedekunnissa, että ainelaitoksillakin. Koulujärjestelmän tasa-arvoistaminen ei tosin millään lailla ole ollut esillä, osin varmasti siksi, ettei siihen oikein löydy järkevää mallia. Tai voisihan tietysti perusopetusta laajentaa muutamalla vuodella, jotta pojat ehtisivät palautua puberteetiltään, mutta tämä taas lisäisi ahdistusta niille, jotka eivät kaipaa ainakaan enempää yleissivistäviä opintoja.
Tämän suhteen olen vahvasti kyyninen. Opettajakunnan sukupuolijakauman oikaiseminen edes osin luultavasti auttaisi. Mutta ehkä tärkein mitä voisi tehdä on miettiä, että opetetaanko kouluissa ihan oikeasti sitä mitä pitäisi opettaa? Lisääntyvä syrjäytyminen, pahoinvointi ja uusavuttomuus viittaavat siihen, että painopisteet eivät ole kohdallaan.
Yksi vaihtoehto voisi olla kielipainotuksen vähentäminen ja siitä säästyvien resurssien suuntaaminen sekä sosiaalisten kykyjen kehittämiseen että yhteiskunnassa tarvittavien taitojen kehittämiseen voisi olla jo iso parannus.
Näinhän asiat ovat, nuoria urosihmisiä on pilvin pimein, vailla tulevaisuutta, irrallaan, lähes oman onnen varassa; yhteydet vanhempiin ovat pinnallisia vaikka iso osa asuu vielä kotona, äidin ja isän tai vain äidin, joskus isän kanssa.
Isolle joukolle ei ole näköpiirissä mitään järkevää tehtävää, Kelan luukulta 'sossun' luukulle on ainut asia, kaljan lipittämisen ja muun joutokäynnin välillä, mihin viedään meidän 'nuoria miehiä', onko kenties sota seuraava askel, olisiko se järkevää tekemistä.?.
Koulutussuunnittelua aivokuvien avulla
- tämä olisi otettava vakavasti:
”Pojat kehittyvät henkisesti tyttöjä hitaammin” -SK
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/koulutussuu...
”Jos koulutussuunnittelijat näkisivät murrosikäisten väliset erot aivojen magneettikuvina, koulumaailma saattaisi olla varsin erilainen”, toteaa lääketieteen tohtori Linnea Karlsson. Karlsson puhuu aivojen tilavuudesta ja psyykkisestä kehityksestä. Tytöt saavuttavat kokonaistilavuuden noin 11-kesäisinä, pojat vasta 14-15 -vuotiaana. ”Koulujärjestelmän tulisi ottaa nämä sukupuolierot paremmin huomioon”, sanoo lastenpsykiatri Matti Kaivosoja. ”Pojat kehittyvät henkisesti tyttöjä hitaammin.”
::
Pisa-tutkimukset osoittavat,
että sukupuolten välinen ero koulumenestyksessä ja oppimistuloksissa on poikkeuksellisen suuri Suomessa. Valtaosa koulupudokkaista on poikia ja monella pojalla syrjäytymiskierre alkaa juuri kouluiässä - Juuso Erno, Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja
Ala-asteella pojilla tulisi olla perusoikeus saada miesopettaja opettajaksi ja kieltäytyä pojista ymmärtämättömästä opettajasta.
Onko naisopettajilla realistinen kuva poikien kehityskaaresta vai pelkästään tärkeää osoittaa että tyttöjä on kannustettava ja poikia pakotetava?
Ja kuinka opetus sopeutuu siihen, että poikien kehityskaari pomppii aivan eri ehdoilla ja tavoilla kuin tyttöjen suhteellisen tasainen ikäkausikehitys.
Onko standardisoitu koulumaailma opettajia vai oppilaita varten? Mitä järkeä on pakottaa oppimattomia ja ahdistuneita oppilaita istumaan luokassa?
Jos oppilas tarvitsee ensisijaisesti psykologista ja sosiaalista tukea, ei turha koulutieto ole häntä varten.
Onko koulumaailman passivoiva ja tasapäistävä toiminta poliittisten puolueiden ihanne epäpoliittiseksi ja alistuviksi kasvavista suomalaisista?
Aikuisten pätemistä, virkamiesten suunnitelmien mukaan runnomista vai oppilaiden mahdollisuuksien huomaamiseksi ja potentiaalin toteuttamiseksi? Onko "erilainen oppilas" aina uhka ja harmi systeemin rajaamalle opettajalle?
Pojilla on selvästi kehitysvaiheita, joissa abstraktilla ja hierarkisella oppimisella ei ole mitään merkitystä kun taas tytöille se on varsin luonnollista. Pojat ovat hormonaalisesti havaintomaailmassaan omaehtoisen "dramaattisempia"; tytöillä hormonien kapinoiva ja itsenäistävä vaikutus potkaisee vasta paljon myöhemmin.
Poikien ehdoton tarve hyvin konkreettisen, fyysisen maailman toimija, omaehtoinen, kokeileva subjekti interaktion kokemiseen ja impulsiiviseen elämykseen on "pakottavaa".
Pojilla ei ole lainkaan samoja psyykkisiä valmiuksia omaksua suoraan hyllyltä aikuisten valmiita tietomalleja ja toiminnallista mukautumista aikuisten havaintotapaan.
Tyttöjen kehityksen olennainen osa on samaistuen omaksua oma identiteetti hoivaajahahmon mielenliikkeistä. Pojan turvalliseen kehitysprosessiin kuuluu taas aikainen, koetteleva ja välillä aggressiivinenkin irtiotto kontrolloivasta äitihahmosta. Nämä ovat aika selkeitä psykologisia kehitysprosesseja enemmistölle.
Useimmat tytöt eivät akuutisti niin kärsi koulumaailman vuorovaikutuksettomasta repressiosta kuten pojat. Ala- ja ylä-asteella pojat eivät yksinkertaisesti millään pärjää sosiaalisessa sodassa naisopettajan suosiosta opettajan rajaamilla kriteereillä. Tytöille opettajan jöö ja kuri valmiin maailman rooleissa kelpaa kivuttomasti - vaikka ei naisen kokonaiskehityksen kannalta olisikaan jräkevää.
nuoret miehet kaupungissa tarvitsee"järkevää" tekemistä:jokamiesvolkkarin viritystä,satapiikillä ajelua,mopon rassausta yhdessä muiden samanikäisten kanssa-ei tietokonepelit,pussikalja,ja joppojoutava vetelehtiminen johda mihinkään !
Myös esim.kalastus/metsästys/lintujen bongailu olis hyväksi-luontosuhde rauhoittaa kaiken ikäisiä!
Puhumattakaan siitä että marjastuksella ja sienestyksellä voisi tienata rahaa,,mutta kun ne suloiset vihervasemmistokukkahattutädit opetttaa että raha pitää hakea sossun luukulta eikä oikeasta työstä,,- no siinäpä tulosta kerrakseen !
Hyvä kirjoitus Teemu, tässä maassa ei olla haluttu kauheasti puuttua poikien pahoinvointiin. Poikien ja nuorten miesten pahoinvointi tappaa ja myös loppupeleistä romahduttaa koko hyvinvointiyhteiskunnan.
Luulisi ihmisiä rupeavan jo pikkuhiljaa kiinnostavan nämä asiat.
Muuten ihan fiksu kirjoitus, mutta poika-tyttö vastakkainasettelulle en oikein lämmennyt.
Yhteiskunta ei todellakaan ole rakentunut suosimaan tyttöjä. Asiat eivät todellakaan mene niin, että vaikka pojat saavuttavat aivojen täyden tilavuuden aikaisemmin kuin tytöt, he olisivat automaattisesti tyttöjä huonompia. Aivojen arkkitehtuuri rakentuu niin monesta osa-alueesta ja maailman johtavat neurokirurgit ja neurofyysikotkaan eivä tiedä aivoista vielä mitään.
Miksi esimerkiksi uudenkaledonianvarikset kykenevät kehittelemään työkaluja ja käyttämään tuloksiin johtavaa loogista päättelyä, vaikka niiden aivot eivät ole juuri maapähkinää suuremmat?
Julkaisitte tässä noita tyttöjä suosivia testituloksia. Samojen testituloksien mukaan tytöillä on aivosoluja huomattavasti harvemmassa kuin pojilla, miksi ette sitä maininneet?
Tämän sanoo "kehittymätön" ja "tyttöjä huonompi" sekä "hitaasti kypsyvä" 15-vuotias poika, jonka älykkyysosamäärä on testattu ylittävän 150.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 13 kommenttia